keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Kalajoen Säästöpankintalo Omapohja

Kalajoen Säästöpankin rakennus valmistui 1915. Aikaisemmin pankki oli toiminut Merenojan, Ventelän ja Hakalan taloissa, Kalajoen kauppayhtiön tiloissa, Pohjankylän kansakoulun tiloissa sekä Himangan talossa. Rakentajina olivat rakennusmestari Kyösti Himanka ja kauppias Leander Rahko. Rakennuksen pirustukset ovat Kyösti Himangan signeeraamia. Pankkitilojen lisäksi rakennuksessa oli vuokrattavana kansliahuone ja kassaholvi, jotka tulivat Kalajoen kunnan käyttöön. Talossa oli myös suuri juhlasali, joka oli 1940-luvulla Petsamon kunnan käytössä. Vuonna 1948 salista tehtiin neljä huonetta, jotka vuokrattiin Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Uuno Välimaa ja kirjanpitäjänä Aune Yliuntinen. Vuonna 1957 pankkisaliin tehtiin arkkitehti Elsi Borgin suunnitelman mukaan uusi pankkitiski. Säästöpankki rakensi uuden toimitalon vuonna 1967, ja samana vuonna muutettiin kunnan käytössä olleet tilat asunnoiksi rakennusmestari Arvo Säilynojan piirustusten mukaan. Lääkäri Untamo Sorasto piti yksityisvastaanottoaan eläkkeelle jäätyään Säästöpankin tiloissa. Rakennus on maakunnallisesti arvokas rakennus.

Omapohja on Kalajoentien varressa sijaitseava ja maisemassa tunnusomaiseksi muodostunut 1915 valmistunut entinen säästöpnkin rakennus on kunnan ainoa säilynyt jugend-piirteitä omaava rakennus.


KALAJOEN SÄÄSTÖPANKKI 1887-1990

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät säästöpankin perustamisesta Kalajoelle löytyvät Kalajoen kunnan väliaikaisen kunnalliskokouksen pöytäkirjasta 17. päivältä kesäkuuta 1884. Samassa väliaikaisessa kunnalliskokouksessa valittiin komitea (puheenjohtajaksi kruununnimismies G. A. Palmqvist ja jäseniksi kansakoulunopettaja Matti Tuomikoski, Johan Pahikainen, Matti Alasuwanto ja kirjuri Kalle Myllylä ) valmistelemaan pankin sääntöehdotus. Joulukuun 15. päivänä v. 1884 pidetyssä varsinaisessa kunnalliskokouksessa päätettiin perustaa pankki ja hyväksyä toimikunnan tekemä sääntöehdotus. Pohjarahasto saatiin myymällä siemenjyvästöstä sata tynnyriä rukiita ja kaksisataa tynnyriä ohria. Pankin sääntöjä muutettiin 21. lokakuuta 1885 uudelleen kunnalliskokouksessa ja vasta näille uusille säännöille päätettiin hakea vahvistus. Keisarillisen Suomen Senaatin Talous-osasto vahvisti 8. toukokuuta 1886 esitetyt säännöt ja Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä ovat vahvistuskirjan allekirjoittaneet S. W. von Troil, W. Zilliacus, Z. Yrjö-Koskinen, W. von Daehn, Fr. Lerche ja A. W. Lindström.

Kalajoen säästöpankin ensimmäiseen "kunnan vallan " -alaiseen johtokuntaan valittiin talonisäntä Jaakko Merenoja, esimies Kustu Himanko, kunnankirjuri Kalle Myllylä, kauppias Juho Löfqvist, talokas Antti Rahko ja talokas Antti Manninen.

Uuden säästöpankkilain 1895 edellyttämään ensimmäiseen isännistöön valittiin 14.3.1898 kauppias Antti Santaholma ja maanviljelijät Kaarlo Haavisto, Antti Manninen, Joonas Tavasti, Antti Tiinanen, Esa Mustonen, Eliel Naatus, Matti Nikula, Mikko Nauha, Sakri Kaakko, Antti Niska ja Juho Roukala. Isännistö puolestaan valitsi 25.3.1898 pidetyssä kokouksessa ensimmäisen pankin hallituksen, johon tulivat seuraavat jäsenet: pastori J. H. Ihalainen, nimismies A. W. Snellman, apteekkari J. O. Hedman ja maanviljelijät J. Fr. Naatus ja Otto Muuttonen.

Vanhimman tilikirjan merkintöjen mukaan Kalajoen kunnan Säästöpankki avattiin yleisölle 19. marraskuuta 1887 maan 134. säästöpankkina. Ensimmäisenä pankkipäivänä tehtiin yksi talletus; talokas Juho Sauvola talletti 800 mk ja koko rahamäärä lainattiin heti Kalajoen kunnalle. Alkuaikoina pankki oli avoinna kerran kuukaudessa lauantaisin. Marraskuussa 1920 otettiin toinen pankkipäivä käyttöön. Lauantain lisäksi pankki oli auki myös keskiviikkoisin. Toiminnan edelleen lisääntyessä vuoden 1925 alusta pankki oli avoinna jokaisena arkipäivänä. Lauantai pankkipäivä poistui vasta vuonna 1966, kun pankkitoiminnassa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon.

Kalajoen Säästöpankin toiminta aloitettiin vuokrahuoneissa. Kolme ensimmäistä vuotta se toimi johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Merenojan talossa, sitten Ventelän talossa vuoteen 1898, jolloin pankki vuokrasi huoneen Hakalasta. Vuonna 1899 se siirtyi kirjanpitäjänsä luokse Pohjakylän koululle, jossa toimittiin vuoteen 1914 asti. Joulukuun 9. vuonna 1915 muutettiin Heikki Himangan talosta omalle 1913 ostetulle "Omapohja" -tontille rakennettuun omaan toimitaloon. Vuonna 1954 tehtiin tässä pankkitalossa perusteelliset korjaus- ja muutostyöt. Taloon laitettiin mm. keskuslämmitys ja toteutettiin viemäröintityöt. Vuonna 1964 keskuslämmitys muutettiin öljykäyttöiseksi. Samana vuonna alettiin ensimmäisen kerran suunnitella uuden toimitalon rakentamista. Kalajoen ja Merijärven säästöpankkien yhdistymisen jälkeisessä isännistön kokouksessa 16.1.1966 hyväksyttiin päätös rakentaa uusi pankkitalo.

Uusi talo oli avoinna ensimmäisen kerran yleisölle 4.7.1967. Tämä uusi pankkitalo laajennettiin ja peruskorjattiin 1981 vastaamaan paremmin 70-luvun lopulla kasvanutta toimintaa. Kalajoen Säästöpankki avasi Merijärvellä sivukonttorin 1965 yhdistymisen jälkeen. Merijärven konttori muutti 1984 uuteen toimitaloon ja vanha toimitalo myytiin.

Kalajokilaakson eri säästöpankkien yhdistämisasia oli ollut esillä useiden vuosien ajan 1960-luvun alkupuoliskolla. Merijärven Säästöpankki liittyi Kalajoen Säästöpankkiin 27.11.1965. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen v. 1966 alusta Alavieska, Rautio ja Sievi liittyivät Ylivieskan Säästöpankkiin muodostaen yhtyneinä uuden Keskipohjan Säästöpankin. Kalajoen Säästöpankki puolestaan yhdistyi 19.11.1990 Keskipohjan Säästöpankkiin, josta tuli osa SSP Oy:tä vuonna 1992. SSP Oy:n pilkkomisen yhteydessä vuonna 1993 Kalajoen konttorin vastaanotti Osuuspankki.

KALAJOEN SÄÄSTÖPANKIN ISÄNTIEN PUHEENJOHTAJAT:

Antti Santaholma 1898-1918, Kalle Myllylä 1919-1923, Heino Tavasti 1924-1925, A. J. Heilala 1926-1927, Oskari Metsola 1928-1945, J. S. Yrjänä 1946-1948, Untamo Sorasto 1949-1950, V. H. Kivioja 1951-1965, Paavo Kotimäki 1966-1977, Leena Kivioja 1978-

KALAJOEN SÄÄTÖPANKIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT:

J. O. Hedman 1898-1904, A. W. Snellman 1905-1906, Oskari Santaholma 1907-1912, A. J. Sariola 1913-1917, Antti L. Manninen 1918-1928, Kustaa Rahko 1929-1952, K. A. Siipola 1953-1964, Tapio Karjula 1965-1977, Pekka Jaakola 1978-1979, Martti Huttunen 1980-

KALAJOEN SÄÄSTÖPANKIN KAMREERIT JA TOIMITUSJOHTAJAT:

Kaarle ( Kalle ) Myllylä 1887-1897, Heikki Kivioja 1897-1898, Jaakko Hiivala 1898-1911 ja 1912-1914, O. H. (Olli Heikki) Petäjistö 1911-1912, Alfred Kärjä ( Kärje ) 1914-1918, Mikko Koskela 1918, Sergei Åkerman ( Orkamaa ) 1918, Eino Hongell 1919-1923, Martta Heinonen 1923-1928, Anni Helanen 1928-1965, Eino Kalliokoski 1965-1977, Mikko Siirilä 1978-



LÄHDE:

Kalajoen Säästöpankki 1887-1987, kirjoittanut Aarre Aunola.

Katsaus arkistoainekseen

SSP Oy siirsi Kalajoen Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Keskipohjan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 13.12. 1994 ja 23.1.1995. Asiakirjoja on vuosilta 1885-1990 yhteensä 1,00 hyllymetriä.

Kalajoen Säästöpankn historiaa


Tietoja rakennuksesta

Suurikokoinen 1915 valmistunut aumakattoinen hirsirakennus, johon liittyy korkea keskisesti sijoittuva satulakattoinen poikkisiipi. Poikkisiipeä on myöhemmässä vaiheessa laajennettu pia puolelta ja ikkunajakoa on muutettu. Myös eteläjulkisivun kuisti on myöhempi lisäsys. Rakennuksella on lohkokivisokkeli ja katteena on käytetty punertavaksi maaltattu palapelti. Umiräystäitä koristaa nikkarityylinen profiilista, jota on myös käytetty julksivun listoituksessa.. Julksivupanelointi on jaettu pysty-vaaka-pysty-suuntaisiin kenttiin. 1. kerroksen vanhat sirolinjaiset ja suurikokoiset jugendtyyliset ikkunat ovat säilyeet, mutta mm. poikkisiiven kohdalla on tehty ikkunamuutoksia. Ullakkokerroksen ikkunat ovat 2-jakoisia myöhemmältä ajalta. Vuonna 1949 rakennuksen saunaan vedettiin vesijohto ja vuonna 1954 tehtin viemäröintityöt, asennettiin keskuslämmitys ja rakennettiin 2 asuntoa. Puukeskuslämmitys muutettiin 1964 öljykäyttöiseksi. Myöhemmistä muutoksista huolimatta on rakennus hyvin säilyttänyt vanhan ja arvokkaan ilmeensä Kalajoentien kaupunkikuvassa, Pihan puolella ovat ilmetta muuttaneet myöhempien tilamuutosten seurauksena tehdyt ikkuna- ja ovimuutokset.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Kalajoen suojeluskuntatalo – Suoja


Leo Takalo on tehnyt pienoismallin Kalajoen suojeluskuntatalosta – Suojasta.

Kalajoen suojeluskuntatalon Suojan portailla kesällä 1933 vasemmalla edessä rovasti Arvi Metsovaara ja Vihtori Kosola.

Arkkitehtuuriltaan selkein identiteetti muotui suojeluskuntataloille. Niitä rakennettiin 1920-luvulta lähtien ympäri Suomea, ja suunnitelijoiden joukossa oli nimekkäitä suomalaisarkkitehtejä, kuten Alvar Aalto.

Kalajoella on säilynyt alueen ainoa suojeluskuntataloksi pystytetty rakennus. Rakennuksen lahjoitti Santaholma Oy, ja sen runko tuotiin Kalajoelle Merijärven Männistöstä, jossa se oli ollut Santaholman metsänhoitajan asuinrakennuksena. Talosta tehtin ajan ihanteiden mukaisesti 1920-luvun klassismin mukainen rakennus, johon tehtiin päätykolmiolla varustettu avokuisti ja alkuperäisiin ikkunoihin korkeuttaan leveämpi ruutujaottelu. Talo valmistui vuonna 1932 ja sai voimaa ja puolustahtoa korostavan nimen Suoja. Suojeluskunnalla oli Kalajoella vahva kannatus, jo sen toimintaa on luonnehdittu innokkaaksi. Urheilu ja varsinkin ammunta nousi Kalajoella suureen suosiin. Harjoituspaikka oli nykyinen hiihtomajan maasta Keihäsojalla. Ampujina kunnostautuivat mm. Kaarran veljekset. Talosta tehtiin sotien jälkeen terveystalo ja nykysin se palvelee nuorisotalona.

Kalajoen suojeluskunta ja Lotta Svärd

Suojeluskunnilla suuri rooli sotien välisessä urheilussa

Martti Kaarta on kilpaillut yhdeksällä vuosikymmenellä

Lauri Kaarta seitsemän MM-mitalia sotilaskiväärillä

Johan Jalmari Aukusti Pahikkala

Taistelu työväentalosta

Talonpoikaismarssi – Lapuan liikkeen huippuhetki

Presidentti K.J.Ståhlbergin kyyditys

Minä muilutetun tytär

Jäähyväiset suojeluskunnille

Kalajoen rakennettu kulttuuriympäristö

tiistai 4. elokuuta 2015

Kalajoki-näyttely Raution Uutelassa

Sain tänään 04.08.2015 valmiiksi Kalajoki-näyttelyn Raution Uutelaan. Taiteilija Markku Hakolan teki erittäin hyvän suunnitelman ja toteutuksen. Näyttely on avoinna sopimuksen mukaan. Näyttelymaksu on 5 euroa / henkilö. Maksuun sisältyy näyttelyn muotokuvahenkilöiden ja rakennusten esittely sekä pienoismallien esittely. Näyttelymaksulla katetaan näyttelytilan vuokrakuluja. Näyttelyesittelyn voi tilata numerosta 044-3025948.

Kalajoki-näyttelyssä on taitelija Markku Hakolan, taiteilija Tanja Luukkosen, taiteilija Olga Markova-Orellin ja taiteilija Heikki Myllylahden töitä sekä rakennusten pienoismalleja, jotka ovat vertaansa vailla olevia mestaritöitä. Ne on rakentajanut Leo Takalo ja Ivan Georgiev.

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Pääministeri Juha Sipilän muotokuva


Taiteilija Markku Hakola on maalannut pääministeri Juha Sipilän muotokuvan ja hänen Rautiossa olevan mummolansa. Muotokuva on todella hyvä ja on osa Erkki Ahon Kalajoki-näyttelyä.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Rautiolaisia tohtoreita

Keijo Nivala
Arto Haveri
Heikki Niskakangas
Päivi Rohkimainen
Esa Väliverronen
Pekka Verronen

maanantai 4. toukokuuta 2015

Tukkijoella - Teuvo Pakkala

Taiteilija Heimo Sovan maalaus - Tukkijoella
Kirjailija Teuvo Pakkala

Tukkjoella – Siiponjoella

Kirjailija Teuvo Pakkala tuli aikanaan Friisin Konepajalle Kalajoelle konttoristina.
Katso Juhani Pohjanpalo

Tukkijoella - elokuva

Kansankomedia kahdet kasvot - menestys ja maineen menetys

Mykkä valo: Tukkijoella

Tukkijoella 1928

Tukkijoella 1937

Tukkijoella 1951


maanantai 8. joulukuuta 2014

Erkki Ahon KALAJOKI-näyttely


Näyttelyn ensimmäinen (1.) taulu esittää joulupukkia, joka jakaa lahjoja porojen vetämästä PR-talojen reestä. Hyväntahtoinen joulupukki ( = PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Erkki Aho), joka jakaa lahjoja Euroopan yllä. PR-taloilla oli silloin erittäin merkittäviä asiakkaita mm. Saksasta ja Japanista. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.


Kuka on Erkki Aho

Henkilötiedot

Työkokemus

Poliitikko

Aloitteet

Kuvia Erkin elämäntaipaleelta

Elämää Rautiossa 1950-luvulla

blogit ja videot

Hätähuuto Suomesta
Erkki Ahon kirja Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X

Nimeni on Erkki Aho

Tässä lienee syy miksi en saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä enkä esteetöntä rikostutkintaa. Totuudenpuhujalla ei ole ystävää:
https://www.youtube.com/watch?v=4nXGEkuiAvs

oikeudenkäynti tietämättämme
https://www.youtube.com/watch?v=XiEVYhhx4DU

PR-talojen markkinoilta poistaminen

Erkki Aho törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteena

Erikoinen isänpäivä – tapon yritys

Putkaketomus

Pankkikriisin karmea totuus julki

Oikeuslaitos ja poliisi ploki

Näyttelyn toinen ( 2.) taulu esittää Matturaisen taloa, jossa ruotsalinen kreivi Wilhelm von Schwerin kuoli Kalajoella 25.9.1808. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.


Wilhelm von Schwerin kuoli Kalajoella

Suomen sota Kalajoella

Suomen sota Kalajoella

Näyttelyn kolmas (3.)taulu on Matti Orellin muotokuva. Matti Orell oli haminaoikeudenomistajana erittäin tiukasti puolustamassa Kallan karien itsehallintoa, kun ympäristöviranomaiset laittoivat Kallan karit Naturaan. Taulun on maalannut taitelija Markku Hakola.


Menetikö Kallan karit itsehallintonsa?

Kallan karien itsehallinto ja Natura

Natura 2000 ja Life-rahoitus
Miksi oikeusturva ja perusoikeudet unohtuvat Naturan valmistuksessa

Himangan kunta ja Natura

Törkeä petos ja poliisirikokset

Valituksen perustelut

Natura 2000 – vaiettu valtiosalaisuus

Natura 2000 on direktiivin vastainen

Natura on Suomen suurin ATK-rikos?

Huomautus- ja vaatimusteksti

Naturaploki

Näyttelyn neljäs ( 4.) taulu esittää Kallan kareja. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.


Kallan karien lakikirjat
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/02/kallan-karien-lakikirjat.html




Kallan kirkon  pienoismalli. Tekijä Leo Takalo

Simon-Jylkkä Silven – kirkonrakentaja

Näyttelyn viides ( 5.) taulu esittää Kallan karien pohjaverkkokalastusta. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.


Ulkomeren kalastus

Kallankari – Merikalastusta Pohjanmaan kalastajakylässä vuonna 1938

Näyttelyn kuudes ( 6.) taulu esittää hylkeenpyyntiä. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.


Hylkijäällä

Hylkeenpyynnissä

Perämeren hylkeenpyytäjät

Näyttelyn seitsemäs ( 7.) taulu esittää Paavo Ruotsalaista ja Kalajoen käräjiä. Taulun on maalannut taitelija Markku Hakola.


Paavo Ruotsalainen ja Kalajoen käräjät


Käräjätalon pienoismallin on tehnyt Leo Takalo

Kalajoen käräjät

Näyttelyn kahdeksas (8.)taulu esittää Niilo Kustaa Malmbergia. Taulun on maalannut taitelija Markku Hakola


Niilo Kustaa Malmberg – Kalajoen pappi

Kalajoen emäseurakunnan pappila Jokela ja Malmbergin tupa

Näyttelyn yhdeksäs (9.)taulu esittää Kalaja-laivaa. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.

Kalaja-laiva ja sen tuhoutuminen

Laivanrakennus Kalajoella

Näyttelyn kymmenes (10.) taulu esittää Olli Helanderia. Taulun on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen.



Kalajoen Helanderit – messinkivalun mestarit

Näyttelyn yhdestoista ( 11.) taulu esittää Leonard Helanderia. Taulun on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen.


Selostukset katso Olli Helanderin muotokuvan yhteydessä


Leander Helanderin talon Tilviksen pienoismallin on tehnyt Leo Takalo

Näyttelyn kahdestoista (12.)taulu esittää valtiopäivämies Jaakko Merenojaa. Taulun on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.


Jaakko Merenoja – valtiopäivämies

Näyttelyn kolmastoista ( 13.) taulu esittää Juhani Antero Pohjanpaloa. Taulun on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen.


Juhani Antero Pohjanpalo

Kalajoen puukot

Friisien konepaja

Kalajoen metalliteollisuuden alkujuurilla

Näyttelyn neljästoista ( 14.) taulu esittää Santaholma Oy.n perustajaa Antti Santaholmaa. Taulun on maalannut taitelija Markku Hakola.


Antti Santaholma oli merkittävä liikemies
http://merkkihenkiloita.blogspot.fi/2008/11/antti-santaholma-oli-merkittv-liikemies.html



Santahoman konttorirakennuksen pienoismallin on tehnyt Leo Takalo.

Sahateolllisuden historiaa Kalajoella

Juseliuksen saha

Junnikkalan sahan historiaa

Näyttelyn viidestoista ( 15.) taulu on Santaholma Oy:n Toimi-alus. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.


Santaholma Oy:n aluksia

Näyttelyn kuudestoista ( 16.) on Oskari Santaholman muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.


Oskari Santaholma ja Havula

Näyttelyn seitsemästoista ( 17.) taulu esittää Leninin henkivartijan Eino Rahjan muotokuva, jonka on maalannut taiteilija Markku Hakola.


Eino Rahja – Lenin henkivartija

Rahjan veljekset ja vallankumous

Kalajoen työväenliikkeen alkutaipaleelta

Kalajokisia sisällissodassa

Autonomisena valtiona uudistuksiin

Suomalaiskansallinen liike 1860-1894

Suomen taiteen kultakausi

Karelianismi

Suomen kielen asema

Kielitaistelu katkerimmillaan

J.V.Snellman

Aleksanteri II:n hallituskausi

Kansalaisyhteiskuntaan 1860-1905

Suomen kaarti Turkin sodassa

Aleksanteri II:n murha ja hallitsijan vaihdos

Suomi Venäjän imperialistien silmätikkuna

Suurvallan edut

Autonomia roudan kynsissä
Synkkiä pilviä

Routavuodet

Viimeinen tsaari Nikolai II

Bobrikov kenraalikuvernööriksi

Helmikuun manifesti

Yhdenmukaistamispolitiikka etenee

Vastarinta käynnistyy

Kasakkamellakka

Bobrikovista diktaattori

Suomen työväenliike omaksuu sosialismin

Aktiivinen vastarinta

Kenraalikuvernööri Bobrikovin murha

Suurlakko

Yksikamarisen eduskunnan synty

Näyttelyn kahdeksastoista ( 18.) taulu esittää Laitalan taloja. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell

Laitala eli Jussila – rakennushistoriaa

Venäläiset sotilaat Kalajoella

Venäläinen sotaväki Kalajoella

15 jääkäriä Kalajoelta

Jääkäri Eino Pernun päiväkirja

Jääkäriliike voimistuu

Jääkärit itärintamalla ja Simossa
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2013/11/jaakarit-itarintamalla-ja-simossa.html

Kalajoen suojeluskunta ja Lotta Svärd

Näyttelyn yhdeksästoista (19.) taulu esittää valtiopäivämies Kalle Myllylää. Taulun on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.


Kalle Myllylä - valtiopäivämies

Valkoinen ja punainen Suomi vastakkain

Romanovien maa

Mannerheim Venäjällä

Katsaus Suomen historiaan

Siirtolaisuus

Elintarvikepulan kautta omavaraisuuspyrkimykseen

Laukon häädöt ja torpparit mieroon

Työväki nousee

Punainen viiva ja työmarkkinäjärejsetöjen synty

Valtiopäiväuudistuksen vaikutus puolueisiin

Nayttelyn kahdeskymmenes ( 20.) taulu esittää kansanedustaja Liisi Kiviojaa. Hän oli yksi 15 ensimmäisestä naiskansanedustajasta Suomessa. Taulun on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen.

Liisi Kivioja – kansanedustaja
Naisten äänioikeus

Uusi esittelyjärjestys

Seyn ja toinen sortokausi

Venäjä ote kiristyy

Finis Finlandiae

Oopperassa sattuu ja tapahtuu

Suomi maailmankartalle

Markov ministerivaltiosihteeriksi

Svinhuvud karkotetaan Siperiaan

Näyttelyn kahdeskymmenesensimmäinen ( 21.) taulu esittää kansaedustaja Sakari Ainalia. Taulun tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen


Sakari Ainali – kansanedustaja

Näyttelyn kahdeskymmenestoinen ( 22.) taulu on Efraim Kilpisen muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.


Efraim Kilpinen – kalajokinen kanteleentekijä
http://merkkihenkiloita.blogspot.fi/2008/11/efraim-kilpinen-kalajokinen.html



Efraim Kilpisen kotitalon pienoismallin on tehnyt Leo Takalo.

Näyttelyn kahdeskymmeneskolmas ( 23.) taulu on maalaus taitelija Olga Orellin maalaus Kalajoen työväentalosta Joni Järvin hautajaisten aikaan.


Taistelu työväentalosta

Mieskotiteollisuuskoulun historiaa

Kalajoen mieskotiteollisuuskoulu kunnan rakennuttamissa tiloissa

Tarton tanssi

Suomen urheilun tähtihetkiä

Tannerin hallitus

Sisäpolitiikan vaihtelevat muodostelmat

Tanner kohtaa suojeluskunnat

Uusi valtiopäiväjärjestys

Äärioikeiston nousu

Suomi avautuu

Demokratioan tulikoe

Svinhufvud voittaa presidentin vaalit

Kieltolaki

Nivalan konikapina

Mäntsälän kapina

Isänmaallinen kansanliike perustetaan

Mustapaidat

Näyttelyn kahdeskymmenesneljäs (24.) maalaus on Kalajoen teatteritalosta. Taulun on maalannut taitelija Olga Orell.


Plassin rakennukset

Kalajoen Riento 100 vuotta

Näyttelyn kahdeskymmnesviides ( 25.) maalaus on Hilma Pahikkalan muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.



Hilma ja Hiliman hotelli

Hilman hotelli – keidas Suomen saharassa
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2010/10/hiliman-hotelli-keidas-suomen-saharassa.html

Kalajoen Hiekkasärkillä on kiehtova ja monivaiheinen historia.
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2014/12/kalajoen-hiekkasarkilla-on-kiehtova-ja.html



Hilman hotellin pienoismallin on tehnyt Leo Takalo.

Ilmari Kianto vieraili Kalajoella

Tukkijoella – Siipojoella

Matkailukuume riivaa kuntia


Kalajoen Hiekat

Kalajoen Hiekkasärkät

Hiekkasärkät 100 vuotta matkailua – Aikamatka
https://www.youtube.com/watch?v=vzO_VwI7p00

Merta ja hiekkaa - Kalajoen kuntavideo 1986
https://www.youtube.com/watch?v=l9ss0Ih7jEo

Kalajoki - ympäri vuoden 2012
https://www.youtube.com/watch?v=pzu_KDRJbXI

Plassin markkinat
https://www.youtube.com/watch?v=EXFo9bamobg

Tuborg - Kalajoen Juhannus 2013
https://www.youtube.com/watch?v=Ek8d_6VOHu4

BimmerParty2013
https://www.youtube.com/watch?v=RkqyFp7NzoU

Bimmerparty 2011 E30 turbo burnout tyre burst
https://www.youtube.com/watch?v=fAFtaLJCFGc

Näyttelyn kahdeskymmeneskuudes ( 26.) taulu esittää Alice Kiviojaa. Taulun tekijä on taitelija Tanja Luukkonen.



Alice Kivioja
http://merkkihenkiloita.blogspot.fi/2008/11/alice-kivioja.html

Alice Kivioja
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Kivioja_Alice

Naiskotiteolllisuuskoulun historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/02/naiskotiteollisuuskoulun-historiaa.html

Näyttelyn kahdeskymmneseitsemäs ( 27.) taulu on rovasti Vilho Heikki Kiviojan muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.



V.H. Kivioja – Kalajoen viimeinen kansanedustaja
http://merkkihenkiloita.blogspot.fi/2008/11/v-h-kivioja-kalajoen-viimeinen.html

Kalajoen kirkkoherroista
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/12/kalajoen-kirkkoherroista.html



Jokelan pappilan pienoismallin on tehnyt Leo Takalo.


Ljungo Tuomaanpoika – Nuijasodan pääarkkitehti

Kalajoen kirkot
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/12/kalajoen-kirkot.html


Himangan kirkko

Kalajoen kirkkojen vaiheet ja aarteet
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2013/11/kalajoen-kirkkojen-vaiheet-ja-aarteet.html

Kalajoen tapulin pienoismallin on tehnyt Leo Takalo.

Kalajoen kirkon historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/10/kalajoen-kirkon-historiaa.html

Kalajoen historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/10/kalajoen-historiaa.html

Jylyn kallioiden arvoitus
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/02/jylyn-kallioiden-arvoitus.html

Isoviha Kalajoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/12/isoviha-kalajoella.html

Calamniukset Kalajoelta
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/12/calamniukset-kalajoelta.html

Noitavainoja Kalajoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/12/noitavainoja-kalajoella.html

Pohjankylän historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/12/pohjankyln-historiaa_13.html

Tyngän suku
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/11/tyngn-suku.html

Suur-Kalajoki 1500-luvulla
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/11/suur-kalajoki-1500-luvulla.html




Näyttelyn kahdeskymmeskahdeksas ( 28.) taulu on tohtori Karl Johan Miemoisin kuvan on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen

Karl Johan Miemois – tohtori


Lääkärintalon pienoismallin on tehnyt Leo Takalo


Näyttelyn kahdeskymmnesyhdeksäs (29.) taulu on lääkäri Untamo Soraston muotokuva, jonka on maalannut taitleija Markku Hakola

Untamo Sorasto – lääkäri ja kunnallispoliitikko

Lääkärinä ja kuntalaisena Kalajoella

Terveydenhoidon ja sairaanhoidon kehitys Kalajoella

Perusturvakeskuksen avajaiset


Näyttelyn kolmaskymmenes (30.) taulu on Kalajoen apteekki, jonka on maalannut taiteilija Olga Orell

Kalajoen apteekin historia
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2013/10/kalajoen-apteekin-historiaa.html


Kalajoen apteekin pienoismallin on tehnyt Leo Takalo

Kalajoella Suomen vanhin maaseutuapteekki


Näyttelyn kolmaskymmesensimmäinen (31.) taulu on Vasankarin Nuorisoseura, jonka on maalannut taiteilija Heikki Myllylahti.

Veikko Puskala – kalajokinen vakooja

Raymond Ylitalo - suurlähettiläs
http://merkkihenkiloita.blogspot.fi/2009/05/john-raymond-ylitalo-suurlahettilas.html

Luotettavien lähteiden mukaan CIA:n rahoitusta ei ole käytetty Vasankarin Nuorisoseuran remontteihin.


Näyttelyn kolmaskymmenestoinen ( 32.) taulu on Kalajoen Säästöpankin kuva, jonka on maalannut taitelija Olga Orell.

Kalajoen Säästöpankin historia
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2009/04/kalajoen-saastopankin-historiaa.html

Kalajoen Säästöpankintalo on toiminut aikaisemmin myös Kalajoen kunnantalona.


Näyttelyn kolmaskymmeneskolmas ( 33,) taulu on Rahjankylän koulu, jonka on maalannut taitelija Olga Orell.




Vasankarin koulun pienoismallin on tehnyt Ivan Geeogiev


Tavastin koulun pinoismallin on tehnyt Ivan Georgiev.

Pitkäsen koulun historia

Mehtäkylän koulun historia

Jylkän koulun historiaa

Kalajoen kansalaisopiston historiaa

Kalajoen lukio 50 vuotta

Himangan kouluhistoriaa

Himangan uuden yläasteen rakentaminen

Himangan kirjaston historiaa

Koulu on elävän kylän tunnusmerkki


Näyttelyn kolmaskymmenesneljäs (34.) taulu on Etelänkylän koulu, jonka on maalannut taitelija Olga Orell.


Näyttelyn kolmaskymmenesviides ( 35.) taulu on kansanedustaja Leonard Typpön muotokuva, jonka on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen.

Leonard Typpö – Raution viimeinen kansanedustaja

Väinö Havas – hengen ja miekan mies

Jukka Alensandr Lankila - kansanedustaja


Näyttelyn kolmaskymmeneskuudes (36.) taulu on äitini emäntä Saimi Ahon muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.

Saima Aho – maatalon emäntä


Raution pappilan pienoismallin on tehnyt Leo Takalo

Raution pappilan (Granlundin pappilan) historiaa

Arno Antoni piileskeli Raution pappilassa

Raution seurakunta liitettiin Kalajoen seurakuntaan

Raution postitoimipaikat

Veikko Murtoniemi – Rautiolaisuuden ilmentymä
Näyttelyn kolmaskymmenesseitsemäs ( 37.) taulu on Raution kirkon kuva, jonka on maalannut taitelija Olga Orell.



Näyttelyn taulut numerot ( 38. 39. 40. 41. 42. 43, 44 ) on taitelija Tanja Luukkosen tuoheen maalaamia. Isäni Martti Aho oli innokas metsämies ja hän oli Raution metsästysseuran jäsen numero 1. Hänen muistoksi ja kunniakseen ovat nämä taulut.

Raution Kennel- ja metsästysseura


Näyttelyn neljäskymmenesviides ( 45.) taulu on Elias Simojoen muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.

Elias Simojoki – isänmaallinen mies

Isänmaallinen kansanliike perustetaan

Mustapaidat

Yhteydet itään avautuvat

Maa rauhoittuu

Pitkäaikainen hallitus

Suurta olla pieni kansa

Suomi alkaa varautua pahimpaan

Karjalan itärajan takana

Suomi Kremlinn epäluulojen kohteena

Suomi kääntyy länteen

Siniristi, puntähti, hakaristi

Varoitus idästä

Ahvenanmaan puolustus

Karjalan tasavallan UNKVD/NKVD 14.7.1934-31.12.1937
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/karjalan-tasavallan-unkvdnkvd-1471934.html

Kyösti Kallion hallituksen nimittäminen ja presidentinvaalit
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/kyosti-kallion-hallituksen-nimittaminen.html

Punamultahallitus
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/punamultahallitus.html

Vallanvaihto
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/vallanvaihto.html

Talonpoikaispresidentti ja punamultahallitus
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/talonpoikaispresidentti-ja.html

Kansainvälinen tilanne kiristyy
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/kansainvalinen-tilanne-kiristyy.html

Poliitikkojen kitsaus puolustuvoimien harmina
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/poliitikkojen-kitsaus-puolustusvoimien.html

Varustautuminen alkaa
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/varustautuminen-alkaa.html

Suomi lähestyy Ruotsia
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/suomi-lahestyy-ruotsia.html

Sotilastiedustelun vaikeat vuodet
http://vanhahistoria.blogspot.fi/2014/01/sotilastiedustelun-vaikeat-vuodet-1938.html

Näyttelyn neljäskymmeneskuudes ( 46.) taulu on Raution kirkon kuva, jonka on maalannut taitelija Olga Orell.



Näyttelyn neljäskymmenesseitsemäs (47.) taulu on opettaja Osmo Tokolan muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.

Osmo Tokola – opettaja ja rautiolaisuuden isähahmo

Eino Takkunen – veiston taitaja

Maarit Verronen – kirjailija

Anna-Leena Härkönen – kirjailija

Janne Tähkä – Raution poikia

Rautio-viikko alkoi

Raution Eihveli

Seppä-Tomme

Pähkinäsaaren rauhan raja – Sulevi Juholan tutkimukset

Raution ja Kalajoen kuntaliitosprosessi



Näyttelyn taulut ( 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56) on opettaja Osmo Tokolan maalaama sota-aiheinen maalaussarja.

Neuvostoliitto hyökkää Suomeen

Punakoneet starttaavat

Helsinkiä pommitettiin

Ryske ja pauke

Rautiolaiset jatkosodassa

Talvisodassa kaatuneet rautiolaiset

Talvisodassa kaaatuneet kalajokiset

Talvisodassa kaatuneet himnakalaiset

Tyngän koululta Kiviniemeen

Kalajolta Syvärille ja takaisin 1941-44

Pitkärannassa kaatui 13 Kalajoen miestä

Kalajoen pommitukset

Kalajokinen sotavanki Eino Takkunen kuoli kolme kertaa


Näyttelyn viideskymmenesseitsemäs ( 57.) taulu on toimitusjohtaja Toivo Ojalan muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.

Toivo Ojala – Topi-Kalustaja Oy:n perustaja

Topi-Kalustaja Oy 70 vuotta

Kalajoen autokoulun historiaa

Kalajoen Osuuskaupan pienoismallin on tehnyt Leo Takalo.

Kalajoen Osuuskaupan vaiheita

Kalajoen kaupat – kauppias Johannes Poukkula

Leena Kivioja muistelee

Erkki Yrjänä – Kalajoen kauppias
Näyttelyn viideskymmeneskahdeksas ( 58.) taulu on piirros Uuno Välimaasta, jonka on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.

Uuno Välimaa – Kalajoen kunnanjohtaja


Näyttelyn viideskymmesyhdeksäs (59.) taulu on piirros kunnallisneuvos Uuno Rahkosta, jonka on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen.

Uuno Rahko – kunnallisneuvos

Kalajoen satamassa myönteinen kehityssuunta

Kalajoen sataman historiasta

Urho Kekkonen Kalajoella

Piekkon-Aukko – merkillinen erakko


Näyttelyn kuudeskymmenes ( 60 .) taulu on piirros talousneuvos Eino Honkelasta, jonka on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen.

Eino Honkela – talousneuvos

Meijeritoiminta Kalajoella

Raution Osuusmeijeri

Tyngän Myllyn historiaa


Näyttelyn viideskymmenesensimmäinen ( 61.) taulu on maalaus Kalajoen kaupungintalosta, jonka on maalannut taitelija Olga Orell.

Vuosi 1998 Kalajoella

Vuosi 1997 Kalajoella

Vuosi 1996 Kalajoella

Vuosi 1995 Kalajoella

Vuosi 1994 Kalajoella

Vuosi 1993 Kalajoella

Vuosi 1992 Kalajoella

Vuosi 1991 Kalajoella

Vuosi 1990 Kalajoella

Vuosi 1989 Kalajoella

Vuosi 1988 Kalajoella

Vuosi 1987 Kalajoella

Vuosi 1986 Kalajoella

Vuosi 1985 Kalajoella

Vuosi 1984 Kalajoella

Vuosi 1983 Kalajoella

Vuosi 1982 Kalajoella

Vuosi 1981 Kalajoella

Vuosi 1980 Kalajoella

Vuonna 1980 Särkät soi

Vuosi 1979 Kalajoella

Vuosi 1978 Kalajoella

Vuosi 1977 Kalajoella

Historian havinaa – otteita Kalajoen kunnalliskertomuksista

Kalajoen keskustan kaava

Oikasukehoitus keskustan asemakaavan muutokseen

Nunnan nännit ja paavin pallit – kouluverkon supistamisesta Kalajoella

Mistä oppilaat Tyngän aluekouluun?

Hiihtotunneli ja palloiluhalli Kalajoelle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/hiihtotunneli-ja-palloiluhalli.html

Mun vai Sun Arena
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/12/mun-vai-sun-areena.html

Loppuraportti Sun Areenasta kiinnostaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/12/loppuraportti-sun-arena-projektista.html 

Loppuraportti on valmis 
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/03/loppuraportti-on-valmis.html 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/03/arvoisa-puheenjohtaja-hyva-valtuutetut.html 

Kalajoki-Akatemia ja sen taustat
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/kalajoki-akatemia-ja-sen-taustat.html

Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/yleishyodyllisten-yhteisojen.html



Yhteisvaltuusto kokoontui – taustat ja tunnot
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/yhteisvaltuusto-kokoontui-taustat-ja.html 

Valtuustonkokouksen jälkimainingit
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/02/valtuuston-kokouksen-jalkimainingit.html 

Keskustan kauppakeskus pihtisynnytyksellä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/keskustan-kauppakeskus.html 

Meinalan kaava
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/meinalan-kaava.h

Sivistystoimen johtajan virkavaali Kalajoella
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/sivistystoimen-virkavaali-kalajoella.html 

Kalajoen kaupungille 2300 euron oikeudenkäyntikulut
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/04/kalajoen-kaupungille-2300-euron.html

Pahuuden voimat ja vallan varkaat
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/pahuuden-voimat-ja-vallanvarkaat.html 

Syrjintävuorossa Jorma Tikkanen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/01/syrjintavuorossa-jorma-tikkanen.html

Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html 

Jotta totuus ei unohtuisi
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/11/jotta-totuus-ei-unohtuisi.html 

Vastine Kalajokiseudulle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/02/vastine-kalajoenseudulle.html 

Eronpyyntö kaupunginvaltuuston jäsenyydestä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/01/eronpyynt-kaupunginvaltuuston.html 

Ylimääräinen asia
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/11/ylimaarainen-asia.html 

Kalajoella kohdellaan työttömiä kaltoin
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/04/kalajoella-kohdellaan-tyottomia-kaltoin.html
Työkykypassi ja työtaitoprojekti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/07/tyokyky-ja-tyotaitopassiprojekti-ja-sen.html 

Kalajoen työttömät joutuvat luopumaan toimitiloistaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/kalajoen-tyottomat-joutuvat-luopumaan.html 

Kalajoen kaikuja
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/kalajoen-kaikuja.html 

Näin Kalajoella kilpailutetaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nin-kalajoella-kilpailutetaan.html 

Äänestystulos 20-15
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nestystulos-20-15-valtuuston-1kokous.html

Kalajoki-ploki
http://kalajoki-ploki.blogspot.fi/



Näyttelyn kuudeskymmenestoinen ( 62.) taulu on hiihtäjä Jussi Kurikkalan muotokuva, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.

Jussi Kurikkala – Kalajoen Junkkari

Jukka Uunila – urheiluvaikuttaja

Kalajoen Junkkareilla SM-mitalimenestystä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/simo-saari-kalajokisen-painonnoston-is.html

Kalajoki mukana maakuntaviestissä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoki-mukana-maakuntaviestiss.html

Kalajoen Junkkarit 80 vuotta
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2010/03/kalajoen-junkkarit-historian-valossa.html

Mauno Kärjä – omituiset olympiavalinnat
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/mauno-krj-omituiset-olympiavalinnat.html

Kalajoen Riento 100 vuottahttp://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/kalajoen-riento-100-vuotta.html

Himangan Urheilijat täyttää 65 vuotta
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2010/01/himangan-urheilijat-tayttaa-65-vuotta.html

Raution Kisailijat menestyvät painonnostossa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/raution-kisailijat-menestyvt.html

Kyläseurasta punttilavojen valtiaaksi
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/kylseurasta-punttilavojen-valtiaaksi.html

Simo Saari – Kalajoen painonnoston isä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/simo-saari-kalajokisen-painonnoston-is.html

Kalajokisen yleisurheilun historiaa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/07/kalajokisen-yleisurheilun-historiaa.html 

Kalajoen Junkkarit suurkisoissahttp://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/kalajoen-junkkarit-suurkisoissa.html

Väinö Heusala – maailmanmestarihttp://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/12/vaino-heusala-maailmanmestari.html

Lauri Kaarta – seitsemän MM-mitalia sotilaskiväärillä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/lauri-kaarta-seitsemn-mm-mitalia.html

Janne Tähkä – Raution poikiahttp://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/janne-thk-raution-poikia.html

Kari Joki-Erkkilä – kuusi paralympia kultaa
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/12/kari-joki-erkkil-kuusi-paralympiakultaa.html

Antti Haapakoski – maailmanmestari
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Mauri Myllymäki – pituushyppääjä ja urheiluselostaja
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/mauri-myllymki-pituushyppj-ja.html

Jussin Jotos ja Paavon Polku 30 v.
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/06/jussin-jotos-ja-paavon-polku-30-vuotta.html

Kalajoen Latu täytti 25 vuottahttp://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/kalajoen-latu-ry-tytti-25-vuotta.html

Kalajoen Hevosystäväinseura toiminut jo lähes 75 vuotta
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/kalajoen-hevosystvinseura-toiminut-jo.html

JÄÄKIEKKO
Kalajokisen jääkiekkoilun historiaa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/kalajokisen-jkiekkoilun-historiaa.html

Kuplahalli, tekojäärata ja jääkiekkohuumaa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/kuplahalli-tekojrata-ja-jkiekkohuumaa.html

Taloudellisia vaikeuksia ja valmentaja Virosta
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/taloudellisia-vaikeuksia-ja-valmentaja.html 

Jan Jasko Kalajoelle ja päätös jäähallin rakentamisesta
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/jan-jasko-kalajoelle-ja-pts-jaahallin.html

JHT nousi Divariinhttp://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/jht-nousi-divariin.html 

Vaikeat kaudet konkurssiuhan varjossa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/01/vaikeat-kaudet-konkurssiuhan-varjossa.html

Kaksi maailmanmestaria ja kaksi Suomen mestariahttp://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/kaksi-maailmanmestaria-ja-kaksi-suomen.html

Jussille ja Iikalle MM-pronssia
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/jussille-ja-iikalle-mm-pronssia.html 

Sami Markkaselle maailmanmestaruus
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/sami-markkaselle-maailmanmestaruus.html 

Jussi Jokiselle MM-pronssiahttp://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/jussi-jokiselle-mm-pronssia.html 

Jussi Jokiselle Suomen mestaruus
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/jussi-jokiselle-suomen-mestaruus.html

Jussi Jokinen Dallas Darsin joukkueeseenhttp://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/jussi-jokinen-dallas-starsiin.html 

Juholle MM-pronssia – Jussille olympiahopeaa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/juholle-mm-pronssia-jussille-olympia.html 

JHT Suomisarjassa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/jht-suomisarjassa.html

JHT:n sarjakausi 2007 – 2008 oli ennakoitua parempihttp://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/jhtn-sarjakausi-2007-2008-oli.html

Urheilu
http://e-aho-urheilublog.blogspot.fi/

Urheilun historia
http://urheilunhistoria.blogspot.fi/

Saara Kiiveri – sopraanolaulaja

Ida Basilier – Magelssen

Näyttelyn kuudeskymmeneskolmas ( 63.) taulu on Haaralan talo, jonka on maalannut taitelija Olga Orell.

Kalajoen markkinat


Näyttelyn kuudeskymmenesneljäs ( 64.) taulu on muotokuva Janne Siipolasta, jonka on maalannut taitelija Markku Hakola.

Kalajoen markkinakapina – esimerkki mielivallasta

Kalajoella oli vahva nuorisoseura

Raution Nuorisoseura 100 vuotta

Nuorisoseura-aatteen leviäminen Himangalle

Näyttelyn kuudeskymmnesviides ( 65.) taulu on taitelija Tanja Luukkosen tuohityö Vene.



Näyttelyn kuudeskymmeneskuudes (66.) taulu on taitelija Tanja Luukkosen maalaama Lapin Shamaani



Kalle Ojala ja Osaran aukeat
http://kalajoki-ploki.blogspot.fi/2014/12/kalle-ojala-ja-osaran-aukeat.html





 Näyttelyyn olen tehnyt kaksi DVD:tä. Toinen n. 30 minuutin DVD käsittelee Kalajokea 1980- ja 1990-luvulla. Toinen DVD on nimeltään Hätähuuto Suomesta, joka käsittelee valtiopetosta ja Suomen oikeus- ja poliisijärjestelmän rikollista toimintaa pankkikriisin hoidossa. DVD:t voidaan katsoa tietokoneelta näyttelyssä ja tarvittaessa voidaan käyttää videotykkiä silloin kun olen itse paikalla näyttelyssä.

Kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa on myös kirjalliset todistusaineistot ja selostukset samoista asioista, joita käsittelen DVD:llä. Siis valtiopetoksesta sekä syyttäjän ja poliisien sekä oikeuslaitoksen rikoksista, joita laillisuusvalvonta suojelee ja joiden toiminnan valvonnan eduskunta laiminlyö.. Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Näyttelyssä on myös itse mahdollisuus tutustua tarkemmin näyttelyn historiikkeihin, joita olen kirjoittanut yli 1000 sivua niille, jotka haluavat perehtyä asioihin tarkemmin. Lisäksi näyttelyssä on kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa näyttelyvieraiden käytettävissä.


                                                                Lapin Shamaani

Lapin Shamaani on selvännäkijä, joka katsoo läpi ajan tuleviin tapahtumiin ja tulkitsee näkemänsä asiakkailleen. Shamaani on parantaja ja ennustaja, hän neuvoo monenlaisissa ongelmissa ja toimii yhdyssiteenä henkimaailman ja ihmisyhteisön välillä. Lapin Shamaani on haastattelut kalajokista Erkki Ahoa torstaina 11.12.2014.
Yksikään lehti tai tiedotusväline ei ole vielä tehnyt juttua tästä näyttelystä tähän päivään mennessä. Tässä Lapin Shamaanin tekemä Erkki Ahon haastattelu.

Lapin Shamaani: Erkki Aho, olet tehnyt erittäin merkittävän kulttuurityön ennenkaikkea kalajokisille henkilöille. Työ on ollut poikkeuksellisen suuri ja vaativa, mutta olet onnistunut tehtävässä erinomaisesti. Erkki Ahon Kalajoki-näyttelyssä on 66 taulua ja 18 pienoismallia, pari kirjaa ja pari DVD:tä. Olet tuonut kotiseutusi historiaa poikkeuksellisella ja mielenkiintoisella tavalla esille. Miten Kalajoen kaupunki ja sen sivistyslautakunta ovat huomioineet tekemäsi työn.

Erkki Aho: Ei millään tavalla. He eivät ole edes käyneet katsomassa nyt tätä näyttelyä rahallisesta tuesta puhumattakaan.

Lapin Shamaani: Miten Kalajoen kotiseutuyhdistys on huomioinut tekemästi suuren kotiseututyön?

Erkki Aho: Ei millään tavalla. He eivät nyt ole edes käyneet katsomassa tätä näyttelyä.

Lapin Shamaani: Miten Keskipohjanmaan kulttuurirahasto on huomioinut näin merkittävän kulttuurityön?

Erkki Aho: 0 euron arvoiseksi. Nähtävästi tämä ei ole kulttuuria Keskipohjanmaan kulttuuritahaston mielestä. En kuulu rahanjakajien suosikkeihin.

Lapin Shamaani: Miten Oulun läänin taidetoimikunta on huomionyt tämän taiteellisesti korkeatasoisen näyttelyn järjestämisen?

Erkki Aho: 0 euron arvoiseksi. Nähtävästi Oulun läänin taidetoimikunta ei arvosta tällaista kotiseutua kuvaavaa taidetta ja kulttuuri. En kuulu rahanjakajien suosikkeihin.

Lapin Shamaani: Miten tämän näyttelyn rahoitus on järjestetty?

Erkki Aho: Olen käyttänyt työttöömyyden aikana 400 euron tyttömyyskorvaukset melkein kokonaan näyttelyn rahoituksen sekä sen jälkeen rikollisesti ulosmitatut eläkkeeni suurelta osin. Tukea en ole saanut mistään paria pientä sponsorointia lukuunottamatta.

Lapin Shamaani: Miten paikallislehti Kalajokiseutu ja maakuntalehti Keskiohjanmaa ovat suhtautuneet näyttelyysi, molemmillahan on toimitus Kalajoella?

Erkki Aho: Kalajokiseutu-lehti ei ole tehnyt juttua tästä näyttelystä ja ei ole voinut välttyä vaikutelmalta, että maksettua ilmoitustakin Erkki Ahon Kalajoki-näyttelystä oli vaikea saada lehteen. Keskipohjanmaa-lehti ei ole kiinnostunut näyttelystä eikä toimittajakaan ole näyttelyä edes käynyt katsomassa ( ei ainakaan vieraskirjan mukaan).

Lapin Shamaani: Koululaisille tämä näyttely olisi erittäin opettavainen kohde. Täällä he oppisivat paikallishistoriasta erittäin paljon.

Erkki Aho: Valitettavasti yksikään koululaisryhmä ei ole vieraillut näyttelussäni. Ehkä se johtuu siitä, että opettajat eivät ole kiinnostuneita asiasta.

Lapin Shamaani: Olet tuonut poikkeuksellisen rohkeasti esille myös Suomen historian kipukohtia, esimerkiksi valtiopetoksen ja Suomen Natura-ratkaisun lakien ja direktiivien vastaisen ratkaisun.

Erkki Aho: Valtionpetos on niin suuri rikos ettei sitä voida laillisin keinoin ratkaista. Samoin Suomen Natura-ratkaisu on niin suuri rikos, ettei sitäkään voida laillisin keinoin ratkaista, mutta toinpahan tähän näyttelyyn todistusaineistot näistä molemmista asioista esille ja suuren yleisön nähtäväksi ja ihmeteltäväksi. Nämä asiat eivät näköjään valtaanpitäviä ja tiedotusvälineitä kiinnosta.

Lapin Shamaani: Olet tuonut myös Kallan karien itsehallintoon liittyvät asiat ykistyiskohtaisen tarkasti esille sekä Kallan karien Naturaratkaisuun liittyväät asiat, jotka poliisi on jättänyt tietoisesti tutkimatta.

Erkki Aho: Mielestäni kansalaisten tulee tietää totuus asioista ja siksi asiaan liittyvät asiakirjat ovat näyttelyssäni esillä ja todistusaineistona.

Lapin Shamaani: Pankkikriisistä olet tehnyt laajan ja perinpohjaisen selvityksen. Se on poliittisesti arka asia vieläkin. Todelliset syylliset ovat vapaalla ja jalalla ja syyttömät ovat joutuneet kärsimään valtavat taloudelliset tappiot ja mittavat henkiset kärsimykset. Olet tuonut esille myös miten Kalajoen kunta ja myöhemmin Kalajoen kaupunkikin on ollut mukana näissä asioissa.

Erkki Aho: Mielestäni kansalaisten tulee tietää totuus asioista, jotka poliisi on jättänyt tutkimatta, syyttäjä syyttämättä ja oikeuslaitos tuomitsematta. Suomi ei ole oikeusvaltio. Olen tehnyt Kalajoen kaupungille sen omasta pyynnöstä 1879 sivun todistusaineiston asioista liitemateriaaleineen, jotka ovat Kalajoen kaupungin arkistossa kaikki saatavilla ja nähtävillä. Näiden asiakirjojenkin avulla jälkipolvet voivat halutessaan selvittää totuuden, jonka Kalajoen kaupunkin virkamies- ja luottamusmiesjohto ikäänkuin salasi päättäjiltä. Heitä ei ole asiasta tuomittu, koska poliisi ei tutki eikä syyttäjä syytä.

Lapin Shamaani: Olet Kalajoen kunnan ja myöhemmin Kalajoen kaupungin toimesta joutunut ikäänkuin syrjinnän kohteeksi, koska olet avoin, rehellinen, totuuden – ja oikeuden mukainen ihminen.

Erkki Aho: Olen tuonut näyttelyn asiakirjoissa esille totuuden Kalajoen kunnan ja myöhemmin Kalajoen kaupungin toimista. Mielestäni niissä olisi ollut poliisillakin paljon tutkimista. Olen pyrkinyt toimimaan periaatteideni mukaan, mutta se on maksanut minulle paljon. Totuudenpuhujalla ei ole ystävää.

Lapin Shamaani: Olet tehnyt suuren työn valitessasi Kalajoen historiasta kohteet ja henkilöt sekä esittämistavan. Taideteokset ovat erittäin korkeatasoisia ja taiteilijat erittäin korkean ammattitaidon omaavia. Olet lisäksi tehnyt sekä nettiin että näyttelyyn runsaan aineiston, josta kiinnostuneet voivat perehtyä asioihin tarkemmin.

Erkki Aho: Historian tutkiminen, niin Suomen kuin paikallisen historian, on ollut minulle eräänlaista terapiaa, sillä henkiset kärsimykset valtion rikollisen toiminnan kohteena olemisesta ovat olleet valtavat. Historian tutkimisella ja sen esilletuomisella on ollut merkittävä rooli siinä, että olen jaksanut taistella olemassaoloni puolesta. Nettisivuillani on ollut jo yli 3,5 miljoonaa kävijää. Ehkä Suomessa on paljon muitakin, joita asia koskettaa ja joita kirjoittamiseni kiinnostaa.

Lapin Shamaani: Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa valtion rikollisen toiminnan esilletuomisen sekä kunnallisten salojen esilletuomisen. Näyttelyssäsi sinä tuot esille todistusaineistot niin historiasta kuin rikoksistakin tietokoneen ja videotykin avulla. Tekniikka on mahdollistanut asian.

Erkki Aho: Tekniikka on mahdollistanut näyttelyn esilletuonnin internetissä vaikka muut tiedotusvälineet kieltäytyisivätkin tuomasta tosiasioita esille. Tekniikka on mahdollistanut sen, että tietoa saa niin netistä kuin näyttelystäkin. Tämä näyttely on myös kunnianosoitus jo ajasta iäisyyteen siirtyneille äidilleni ja isälleni.

Lapin Shamaani: Erkki Aho, olet tehnyt erittäin merkittävän jälkipolville jäävän historiallisen teon kokoamalla ja järjestämällä tämän näyttelyn sekä kirjoittamalla näyttelyyn sekä internettiin erittäin laaja-alaiset selostukset monista eri asioista ja tapahtumista todistusaineistoineen. Erkki Aho, sinun työtäsi ja yhteiskunnallisia paljastuksia tulevat jälkipolvet arvostamaan erittäin korkealle. Aikalaisesi eivät osaa arvostaa työtäsi ja periaatteitasi, mutta historia ja ajankulku tulevat muistamaan Sinut Kalajoen ja Suomen historian suurena isänmaallisena ja kotiseuturakkaana persoonana. Olet tulevaisuudessa suurmies ja hengen jättiläinen.

Tänään 11.12.2014 Keskipohjanmaa-lehden toimittaja kävi tekemässä jutun Erkki Ahon Kalajoki-näyttelystä.

Tänään 12.12.2014 Kalajokilaakso-lehden toimittaja kävi tekemässä jutun Erkki Ahon Kalajoki-näyttelystä. Juttu julkaistaan mahdollisesti maanantain 15.12.2014 lehdessä.

Kalajokiseudussa oli juttu näyttelystä 18.12.2014