sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Pähkinäsaaren rauhasta 700 vuotta

 


Pähkinäsaaren rauha tehtiin 700 vuotta sitten. Rautiolainen Sulevi Juhola on tutkinut Pähkinäsaaren rauhan rajaa. Pähkinäsaaren1323 raja kulki Raution kautta. Taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut Sulevi Juholan muotokuvan sekä Pähkinäsaaren rauhan rajan ja Kukkarokiven, mikä on rauhanrajan merkki. Maalauksen koko 50 x 70 cm.


Pähkinäsaaren rauhan v.1323 raja Sulevi Juholan mukaan

https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108463/63471


PÄHKINÄSAAREN RAUHAN RAJA ARKEOLOGIAN JA RAJA-ALUEELLE JÄÄNEEN PAIKANNIMISTÖN VALOSSA

https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108463/63471

Maallikot innostuivat ikiaikaisista rajakivistä – yksi niistä haastaa löytäjänsä mukaan käsitykset kuuluisasta rauhanrajasta

https://yle.fi/a/3-9888629


Pähkinäsaaren rauha

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha



Ikuinen rauha Samu Sarviaho

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526215563.pdf


Ajatuksia kielirajoista, niiden synnystä ja murtamisesta

file:///C:/Users/Erkki%20Aho/Downloads/95556-Artikkelin%20teksti-159175-1-10-20200609%20(5).pdf


Rauhaton raja puhuttaa

https://yle.fi/a/3-5891746


Sulevi Juhola


Näissä teoksissa olen osoittanut, että aikaisempien tutkijoiden kuten Jalmari Jaakkolan, Kustaa Vilkunan, Kyösti Julkun ym. rajateoriat, Pähkinäsaaren rauhan rajan (v.1323) pohjoisosilta, eivät kestä lähdekriittistä tarkastelua, eikä tekemieni löydösten valossa tehtyä tarkastelua. Näin ollen voin todeta, että tutkimukseni antaa vastauksen tuohon "Suomen historian suurinpaan mysteeriin", kuten muutamat aikaisemmat tutkijat ovat todenneet tuon em. rajan pohjoisosasta. Vakaan käsitykseni mukaan esittämäni rajateoria(t) tulevat kestämään pysyvästi. Tuo em. artikkeli, joka on yliopistojen ylläpitämässä Suomen merkittävimmässä historiallisessa verkkojulkaisussa, on ollut kritisoitavana 7/2016 mennessä viisi vuotta, ja sitä vastaan ei ole tehty sen yhteyteen minkäänlaista muistutusta sen oikeellisuutta vastaan.


Historioitsija: Pähkinäsaaressa ei vedetty Suomen itärajaa – silti 700-vuotias rauhan raja jakaa Suomen geneettisesti kahtia

https://yle.fi/a/74-20013073


Pähkinäsaaren rauhan rajan kulku on ollut kiistellyimpiä kysymyksiä suomalaisessa historiantutkimuksessa.

Yksimielisyys on vallinnut siitä, että rauha todellakin solmittiin vuonna 1323 ja se päätti noin sata vuotta jatkuneen sotaisan kauden Ruotsin ja Novgorodin välillä. Mutta määritettiinkö rauhassa Ruotsin ja Novgorodin välinen raja?


Mitään tiukasti vartioitua rajaa ei Laatokalta Pohjanlahden rannikolle muodostunut. Raja-alueella asuneet ihmiset tuskin edes tiesivät rajasta. Sen yli kuljettiin esteettä.

Valtioon kuuluva maa-alue-ajatus alkoi kehittyä vasta 1400-luvulla, jolloin Pähkinäsaaren rajaakin alettiin ensimmäistä kertaa hahmotella. Muistettiin, että tällainen rauha oli solmittu. Siihen alettiin liittää itselle sopivaa sisältöä. Korpelan mukaan rajaan liittyviä dokumentteja keksittiin - eli väärennettiin. Tosin väärennös-ajatuskin on anakronismi - aikalaiset tuskin olisivat kokeneet huijaavansa, Korpela sanoi esitelmässään.


Professori Jukka Korpelan mukaan Pähkinäsaaren rauhassa ei määritetty lännen ja idän rajaa. Viipurin ja Olavinlinnat eivät Korpelan mukaan olleet lännen etuvartioasemia itää vastaan, kuten kansallisromanttisesti on ajateltu. Ne olivat Ruotsin kuninkaan vallan merkkejä ja verotuksen keskuksia alueen asukkaille.

Rauhaa ei 1300-luvulla ylipäänsä käsitetty sodan vastakohtana. Kyse oli hallitsijoiden henkilökohtaisesta sopimuksesta. Pähkinäsaaressa pääasiallinen tavoite oli kaupallinen. Jatkuva sotatila oli häirinnyt Suomenlahden kaupankäyntiä ja Pähkinäsaaressa varmistettiin kauppa-alusten pääsy Suomenlahden kautta Neva-joelle ja eteenpäin syvemmälle Venäjälle. Pähkinäsaaren raja jakaa Suomen kahteen kansaan.


tiistai 3. tammikuuta 2023

Klaus Korhosen muotokuva

 


Klaus Korhosen muotokuvan on maalannut bulgarialainen taiteilija Rositsa Tancheva. Muotokuvan koko on 35 x 50 cm. Muotokuva on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella Erkki Ahon kodissa. Klaus Korhonen on Raution Alapään-kylän 10 tohtorin lisäksi niitä muita lukuisia merkityksellisiä henkilöitä, jotka ovat syntyneet Alapään kylään, jossa oli 1960-luvun alussa oli 205 asukasta.


Klaus Kauko Korhonen on naapurinpoika, lapsuuteni leikkikaveri ja koulukaverini. Kävimme yhdessä Raution Alapään kansakoulua ja sitten Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua.

Raution Alapäässä oli ”Kevarin Martan” pellolla helluntalaisten teltta ja kävin Klausin kanssa siellä helluntalaisten seuroissa. Klaus teki silloin oman ratkaisunsa, mutta minä jäin vielä miettimään omaa ratkaisuani.


Kuka Jeesus on? Klaus Korhonen 1, Lapinlahden yhteyspv:t 2018

https://www.youtube.com/watch?v=DLaB9L5zj9o&t=280s


Klaus Kauko Korhonen (s. 1947 Rautio) on suomalainen helluntailiikkeen vaikuttaja ja pastori. Hän toimi Helsingin Saalem-seurakunnan johtajana vuosina 1998−2012 ennen eläkkeelle jäämistään. Koulutukseltaan Korhonen on teologian maisteri.

Korhonen on toiminut vuodesta 1971 helluntailiikkeen työntekijänä saksankielisessä Euroopassa ja Suomessa. Hänet tunnetaan liikkeen vaikuttajana, raamatunopettajana ja konferenssitapahtumien puhujana Suomessa ja useissa Euroopan maissa. Vuosina 2005–2009 hän toimi vasta perustetun Suomen Helluntaikirkon hallituksen puheenjohtajana ja on muun muassa kirkon eettis-opillisen työryhmän jäsen.

Suomessa Korhonen on toiminut seurakunnanjohtajana Oulun helluntaiseurakunnassa (1984–1995), Kuopion helluntaiseurakunnassa (1995–1998) ja Helsingin Saalem-seurakunnassa (1998–2012), joka on Suomen suurin helluntaiseurakunta. Seurakuntatyön ohella Korhonen on toiminut vuodesta 1985 helluntaiherätyksen raamattuopiston ja Iso Kirja -opiston vierailevana tuntiopettajana. Hän on ollut yksi Suomen edustajista Euroopan helluntailaisten PEF-yhteisössä (Pentecostal European Fellowship).

Helluntailiikkeen ulkopuolella Korhonen tunnetaan yhteiskristillisten ja ekumeenisten pyrkimysten puolestapuhujana ja helluntailaisten opinkäsitysten määrittelijänä. Hän on ollut ryhmänsä puheenjohtaja evankelis-luterilaisen kirkon ja helluntaiherätyksen välisessä neuvottelukunnassa. Korhonen on toiminut useiden vuosien ajan Suomen vapaakristillisen neuvoston (SVKN) hallituksessa ja Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) opillisessa jaostossa. Korhosen myönteinen suhde lestadiolaiseen sukutaustaansa on tullut usein esiin hänen kannanotoissaan.

Klaus Korhonen jäi kesällä 2012 eläkkeelle Helsingin Saalem-seurakunnan johtajan tehtävistä. Hänen seuraajanaan toimii Mika Yrjölä. Eläkkeelle jäätyään Korhonen on toiminut mentorina ja opettajana Itävallan helluntaikirkossa sekä tehnyt vaimonsa kanssa vapaehtoistyötä Romanian romanilasten koulutuksen kehittämiseksi.

Klaus Korhosella on vaimonsa Satun kanssa neljä lasta ja kahdeksan lastenlasta.

Teokset

  • Veljeyttä vai veljeilyä? Helsingin Saalem-seurakunnan suhde ekumeniaan vuosina 1928-1998. Joensuun yliopisto, 2001.

  • Kuin avara meri. Aikamedia, 2007.

  • Tyypillinen hellari ja muita kirjoituksia. Aikamedia, 2010.

  • Siunausten kirja. Aikamedia, 2014.

  • Paimenen päiväkirja. Aikamedia, 2021.


Lähde Wikipedia