Leo Takalo on tehnyt
pienoismallin Kalajoen suojeluskuntatalosta – Suojasta.
Kalajoen
suojeluskuntatalon Suojan portailla kesällä 1933 vasemmalla edessä
rovasti Arvi Metsovaara ja Vihtori Kosola.
Arkkitehtuuriltaan selkein
identiteetti muotui suojeluskuntataloille. Niitä rakennettiin
1920-luvulta lähtien ympäri Suomea, ja suunnitelijoiden joukossa
oli nimekkäitä suomalaisarkkitehtejä, kuten Alvar Aalto.
Kalajoella on säilynyt
alueen ainoa suojeluskuntataloksi pystytetty rakennus. Rakennuksen
lahjoitti Santaholma Oy, ja sen runko tuotiin Kalajoelle Merijärven
Männistöstä, jossa se oli ollut Santaholman metsänhoitajan
asuinrakennuksena. Talosta tehtin ajan ihanteiden mukaisesti
1920-luvun klassismin mukainen rakennus, johon tehtiin päätykolmiolla
varustettu avokuisti ja alkuperäisiin ikkunoihin korkeuttaan
leveämpi ruutujaottelu. Talo valmistui vuonna 1932 ja sai voimaa ja
puolustahtoa korostavan nimen Suoja. Suojeluskunnalla oli Kalajoella
vahva kannatus, jo sen toimintaa on luonnehdittu innokkaaksi. Urheilu
ja varsinkin ammunta nousi Kalajoella suureen suosiin.
Harjoituspaikka oli nykyinen hiihtomajan maasta Keihäsojalla.
Ampujina kunnostautuivat mm. Kaarran veljekset. Talosta tehtiin
sotien jälkeen terveystalo ja nykysin se palvelee nuorisotalona.
Kalajoen suojeluskunta ja
Lotta Svärd
Suojeluskunnilla suuri
rooli sotien välisessä urheilussa
Martti Kaarta on
kilpaillut yhdeksällä vuosikymmenellä
Lauri
Kaarta seitsemän MM-mitalia sotilaskiväärillä
Johan Jalmari Aukusti
Pahikkala
Taistelu työväentalosta
Talonpoikaismarssi –
Lapuan liikkeen huippuhetki
Presidentti
K.J.Ståhlbergin kyyditys
Minä muilutetun tytär
Jäähyväiset
suojeluskunnille
Kalajoen rakennettu
kulttuuriympäristö
