Soili Autio on suorittanut musiikkiin erikoistuneen luokanopettajan tutkinnon Jyväskylän Yliopistossa v. 1978 sekä Klemetti-Opiston kuoronjohtajan tutkinnon v.1997. Hän on toiminut koko työuransa Kalajoella, aluksi yläasteen ja lukion musiikin opettajana vuoden ja sen jälkeen noin 400 oppilaan Pohjankylän ala-asteella luokanopettajana ja eri luokka-asteiden musiikinopettajana vuodesta 1979 - 2016.
Musiikkitoiminnassa Soili Autio on
ollut aktiivisesti mukana jo lapsena, jolloin hän aloitti
viulunsoiton opiskelun Ylivieskan Seudun Musiikkiopistossa ja
lauloi Martti Saaren, Senni Savela-Kananojan ja Tuomo Nikkolan
johtamissa lapsi- ja nuorisokuoroissa. Myöhemmin lukioikäisenä
hän johti Ylivieskan Seurakunnan Ecclesia -lauluryhmää.
Työnsä
ohella hän on johtanut mm. oman koulunsa lapsikuoroja ja
musiikkikerhoja, Kalajoen kansalaisopiston kansanmusiikki- ym.
ryhmiä sekä ollut toteuttamassa erilaisia kuntien ja
seurakuntien yhteisiä musiikkiproduktioita.
Tällä
hetkellä hänellä on johdettavanaan kaksi kuoroa: vuodesta
-78 Soilat-viihdekuoro sekä vuodesta -98 Kalajokilaakson
alueellinen Chorus Vallis -kamarikuoro. Hän johti myös
tyttökuoro Fermaattia 40 vuotta, vuodesta 1979 vuoteen 2019. Hän
on toiminut kuorojensa myötä yhteensä kuudellatoista
julkaistulla äänitteellä musiikillisena johtajana. Kuorot ovat
osallistuneet myös useisiin ulkomaisiin konsertti- ja
kilpailumatkoihin. Fermaatti-kuoro on palkittu 1. palkintosijalla
kansainvälisissä kuorokilpailuissa Hollannissa v. 1995,
Italiassa v. 1998 sekä kultaisella diplomilla Espanjassa v. 2013.
Chorus Vallis -kuoro palkittiin kahdella kultaisella diplomilla ja
hopeadiplomilla Tsekin Olomoucissa v. 2015 sekä hopeasijalla
Kreikan kansainvälisessä kuorokilpailussa v. 2007. Kuorot
osallistuvat myös valtakunnalliseen toimintaan SULASOLin kautta.
Soili Autio on ollut SULASOLIN Nuorten Kuoroliiton hallituksen
jäsen v. 1992-96 sekä v. 2011-2017.
Soili Autiolle on
myönnetty mm. Opettajien Ammattijärjestön hopeinen Pro Culture
-mitali v. 1994, Sulasolin hopeinen kunniamerkki v. 1999, Oulun
läänin Taidetoimikunnan taidetunnustus v. 2002, Nuorten
Kuoroliiton korkein tunnustus, Heinz Hoffman -mitali v. 2003 sekä
Suomen kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali v. 2011.
Tasavallan presidentti myönsi hänelle director cantus -arvonimen
v. 2011. Fermaatti-kuoron lopetettuaan keväällä 2019 Nuorten
Kuoroliitto palkitsi hänet Erkki Pohjola -palkinnolla.
Elämän sointuja
Oi katsohan lintua
oksalla puun!
Se laulaa niin kauniisti aina.
Se korkeimman
kiitokseen aukaisee suun.
Sen mieltä ei huolet ne paina,
se
laulaen Luojaansa kiittää.
Alkusoitto
Miettiessäni taaksepäin lähes 40 vuoden perspektiivillä Fermaatti-kuoron toimintaa totean, että kuoromme kokoonpano on kasvanut muutaman laulajan lauluryhmästä kuoroksi, jonka toiminta ulottuu jo kansainvälisiinkin mittoihin. Alussa ensimmäisen vuoden kohokohta oli hetki, jolloin saimme uudet paikallisen pankin lahjoittamat kuorokansiot. Nyt olemme saaneet omat kotisivut, joiden kautta voimme laajalti esitellä toimintaamme. Kuitenkin alkuvuodet ovat muodostuneet yhä merkityksekkäämmiksi kuoron taipaleella. Tuo sama innostunut ilmapiiri, laulamisen ilo, luja usko ja luottamus yhdessä musisointiin sekä pyrkimys kehittymiseen ja mahdollisimman hyvään musiikilliseen lopputulokseen kantavat yhä.
Melodiakulkuja
Jokainen kuorovuosi luo oman kuoronsa, joka syksyllä muovautuu sen mukaan, ketä kuoroon jää ja ketä lähtee - syksyn aloitus on siis aina uusi haaste. Mielessä siintää myös pitempiä linjoja esim. nauhoituksia, konsertti- ja kilpailumatkoja, koulutusta ym. Nämä antavat rytmiä ja ryhtiä työhön tavoitteena tietysti aina musiikillisen tason nousu. Missään lajissa taidot ja taitavuus, mestaruudesta puhumattakaan, eivät tule vaivatta. On osallistuttava, opeteltava, harjoiteltava, hiottava, keskityttävä ja kerrattava. Niin kuorotyössä kuin muissakin tavoitteellisissa harrastuksissa tarvitaan siis tiettyjä ominaisuuksia. Näitä ovat esim. innostus, pitkäjännitteisyys, vastuuntunto, luotettavuus, keskittymiskyky, sosiaalisuus ja sitkeys - sanalla sanoen vahva luonne. Tällaisilla eväillä varustettu kuorolainen piirtää kauniita ja vaihtelevia melodiakulkuja elämänsä taivaalle.
Harmoniaa
Melodian voi luoda yksinkin, mutta harmoniaan tarvitaan monta puhtaasti soivaa ääntä. Kuorolaisen on tiedostettava jo kuoroon tullessaan oman äänensä tärkeä merkitys koko kuorosointiin. Samoin kuoroelämässä: Tavoitteet, joihin yhdessä sitoudutaan, hyvä yhteisymmärrys ja anteeksianto rakentavat me-henkeä ja siten myös yhteissointia. Silloin, kun jokainen jäsen hallitsee stemmansa ja pystyy eläytymään ja mukautumaan osaksi kokonaisuutta, syntyy harmonia, joka voi olla yleisöllekin nautittavaa kuultavaa. Kovin kevyin perustein ei voi aiheuttaa muille sointuvaikeuksia jäämällä pois tärkeästä harjoituksesta tai esityksestä. Se, mitä luvataan, myös pidetään. Hienoja palkintoja saadaan silloin, kun ymmärtää musiikin olevan yhteinen kieli eri ihmisten, kulttuurien ja kansojen välillä. Parhaat hetket olen itse kokenut hengellisen ohjelmiston laulujen sanoman myötä.
Riitasointuja
Kuten musiikissa niin
myös kuoroelämässä kuuluu ja pitääkin kuulua joskus
riitasointuja. Pohdin usein, mitkä ovat kuorotyössä riittävän
hyvät lähtökohdat. Kalajoella ne ovat toki paljon
vaatimattomammat kuin sellaisilla paikkakunnilla, joissa toimivat
musiikkiluokat tai muuten painotettu musiikin opetus, tai josta
löytyvät akustisesti tyydyttävät harjoitus ja esiintymistilat,
tai joilla on enemmän väestöpohjaa ja vielä opiskelun
alettuakin pysytään omalla paikkakunnalla. Näin meillä ei ole.
No - asiathan voidaan kääntää tietysti aina pienen
paikkakunnan voitoksikin...
Lopulta totean, että musiikin
jännite syntyykin siitä, miten nuo riitasoinnut purkautuvat
takaisin kauniisti soiviin kolmisointuihin, harmoniaan.
Arjen ja juhlan sointuja
Puhutaan usein viikkorytmistä kuin se olisi vain työn ja levon vuorottelua. Itse haluaisin lisätä elämään vielä arjen ja juhlan vuorottelun. Kuorotyössä näkyy selvästi, kuinka harjoitus on arkea ja esitys - pienikin - aina juhlaa. Joudun miettimään ja arvioimaan, milloin kuoro on valmis esiintymiseen. Joskus esiintymispyynnöt tulevat viime tipassa, jolloin kuorolle ei jää aikaa valmistautua huolellisesti musiikilliseen puoleen. Arkiharjoitus on aivan yhtä arvokasta ja tärkeää nuorille laulajille kuin esiintymisetkin. Jokainen varmasti haluamme, että ne juhlan soinnut, joita saamme olla tekemässä, soivat sydämistämme.
Akustiikka
Fermaatti-kuoron toimintaa tukevana ja kannustavana “akustisena ympäristönä” on useitakin tahoja. Oman kotikunnan ja kotiseurakunnan materiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeä jo nuorisotyönkin kannalta. Kuoro kuuluu myös valtakunnallisesti Sulasolin erikoisliittoon, Nuorten Kuoroliittoon, jonka puitteissa avautuu aivan uusi ja laajempi näkökulma koko maan nuorisokuoroihin. Nuorten Kuoroliitto on myös antanut mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, joista Sympaatti -festivaali on ollut yksi mieleenpainuvimmista. Tärkein ja läheisin taustaorganisaatio sekä kuorolaisille että itselleni on vanhemmista koostuva Fermaatin Tuki r.y.. Toivotankin joka syksy taas uusien laulajien vanhemmat tervetulleiksi tähän “kuoroperheeseen” kannustamaan ja tukemaan lastaan kuoroharrastuksen parissa.
Finaali
On etuoikeutettua saada tehdä tätä arvokasta työtä nuorten parissa ja olla seuraamassa kuorolaisten matkalle lähtöä. Kuten on jo aiemminkin todettu “laulajat lähtevät, laulut jäävät”. Kiitollisuudella muistan kaikkia kuorossa mukana olleita laulajia! Mitä parhainta elämän matkaa teille, rakkaat kuorotytöt!
Lopulta kuitenkin
totean: Työ jatkuu...
Se laulaen aamulla alkavi työt
ja
päättää ne laululla illoin.
Niin rauhassa oksalla nukkuu se
yöt
kuin vuode ois peitetty villoin.
Ja kattona sillä on
taivas.
Soili Autio luopuu perustamastaan Fermaatti-kuorosta neljän vuosikymmenen jälkeen haikeana mutta ei surullisena – Kuoro juhlii 40-vuotistaivalta konsertein lauantaina ja sunnuntaina
https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/571980
juhlakonsertissa hän siirtää kuoronjohtajan tehtävät kuoron kasvatille – nuorelle Emma Räihälälle. Autio tuntee haikeutta, mutta ei surua.
– Emma on ollut mukana jo pari vuotta. Ensin syksystä 2017 apujohtajana ja vastuualueena äänen avaus, nyt jo toisena kuoronjohtajana niin, että olemme jakaneet harjoitusvuorot ja kappaleet.
Autio on luottavainen tulevaan.
– Emma valmistuu laulupedagogiksi, hän on johtanut jo pari vuotta Kälviän Mieslaulajia ja Kokkolan Lauluveikkojen seniorikuoroa. Hänellä on huomattavasti suuremmat valmiudet ottaa tällainen nuortenkuoro vastuulleen kun minulla oli neljä vuosikymmentä sitten. Voin olla myös varma siitä, että kuoron linja säilyy, vaikka Emma tuokin omat tuoreet ideat tullessaan.
Tehtävät jättävää kuoronjohtajaa ilahduttaa myös se, että Emma Räihälä asuu Kalajoella.
– Fermaatissa on yhä nuorempia laulajia, muutamat vasta kolmasluokkalaisia. Kuoronjohtaja on myös eräänlainen äitihahmo, joten keikkajohtajalta tällaisen kuoron johtaminen ei välttämättä onnistu.
Autio toteaa moneen otteeseen, että nuorten kanssa on ollut suuri ilo työskennellä ja samalla sitä on itsekin pysynyt kartalla nuorten maailmasta. Kuoronojhtajana hän pysyy edelleen kartalla, sillä Autio jatkaa niin alueellisen Chorus Vallis -kuoron kuin viihdekuoro Soilatin johtajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti