lauantai 23. toukokuuta 2020

SU 24.05.2020 Minä täytän ensi keskiviikkona 27.05.2020 kunnioitettavan 70 vuoden iän.


Erkki Aho ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja oikeusministerin isoisän V.H.Kiviojan muotokuva Kalajoki-näyttelyssä

Jos haluatte muistaa merkkipäivääni rahalahjoituksin, niin pyydän, että osoitatte lahjoituksenne yritykseni Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:n tilille FI02 5099 0720 0836 67, Yritykseni omistaa Kalajoki-näytelyn

Kalajoki-näyttely kertoo muotokuvin, maalauksin ja rakennusten pienoismallien sekä historiikkien avulla Kalajoen historiasta. Viimeisimmät muotokuvat Kalajoki-näyttelyyn ovat
Toimittaja Helena Petäistön muotokuva
Muusikko Unto Jutilan muotokuva
Kansanopiston ensimmäisen johtajan Mikko Torvisen muotokuva ja ensimmäinen kansanopiston koulurakennus
Jääkiekkoilija Jussi Jokisen karrikatyyrikuva
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin karrikatyyrikuva

Suunnitelmissa on laajentaa Kalajoki-näyttelyä seuraavasti:
pitkäaikainen urheiluvaikuttaja ja SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila muotokuva
tekoälyprofessori Timo Honkelan muotokuva
suurlähettiläs Raymond Ylitalon muotokuva ja Mäkitalon talo
maalaus Kalajoen kirkosta
maalaus Himangan kirkosta
jne. kalajokisten henkilöiden muotokuvia

tavoitteena on hankkia ( maalauttaa) Kalajoen historiaa käsitteleviä maalauksia esim.
Pähkinäsaaren rauhan rajasta v. 1323
Nuijasodasta v.1596-97 ja kalajokisen Ljungo Tuomaanpojan rooli siinä
Isovihan aika Kalajoella 1713-1721 jolloin venäläiset kasakat veivät Kalajoelta alaikäisiä lapsia 274 mukanaan rakentamaan Pietaria.
Suomen sodan ajalta maalaus jolloin ruotsalainen  15-vuotias Wilhelm von Schwerin kuoli Kalajoella ja ruotsalaiset polttivat Kalajoen kirkon ja viisi taloa
Toisen maailmansodan ajalta maalaus jossa venäläiset pommikoneet pommittavat Kalajokea ja tuhosivat ns. pommitalon, jossa opettaja Vieno Lahdenperä kuoli.

Tässä vain muutama esimerkki näyttelyn toteuttamis- ja kehittämissuunnitelmasta.

Erkki Ahon Kalajoki-näyttelystä on tarkoitus tehdä opetuskäyttöön sopiva paikallishistorian oppikurssi nettiin sekä matkailunähtävyys Kalajoelle.
En ole voinut pyörittää yritystoimintaani, koska olen ollut rikollisen ulosoton kohteena jo 25 vuotta. Siksi yritykseni ainoa toiminta on Kalajoki-näyttelyn kehittäminen ja ylläpitäminen ulosmitatusta eläkkeenstä jäävällä rahamäärällä ottaen huomioon elämiseen tarvittavat varat. En voi järjestää rahankeräystä arpajaislain perusteella koska Kalajoki-näyttelyn omistaa yritykseni. Se ei ole yhdistys eikä siis täytä lain edellyttämiä rahankeräyksen vaatimuksia. Syntymäpäivälahjoituksia voin ottaa vastaan.


Helena Petäistön muotokuva on valmis.


Muotokuvan on maalannut taitelija Rositsa Tancheva


Helena Petäistö

Helena Petäistö

Helena Petäistö

Helena Petäistö on toimittaja eturivistä

Helena Petäistö vihitään Oulun yliopiston kunniatohtoriksi

Helena Petäistö

Helena Petäistön kolumni: "Näin tekee osuuskauppaväki" – Kyläkaupalla on keskeinen rooli maaseudun elävänä pysymisen kannalta

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Maalaus Jussi Jokisesta Kalajoki-näyttelyyn




Maalaus jääkiekkoilija Jussi Jokisesta on valmis. Maalauksen on tehnyt taitelija Rositsa Tancheva.

Jussi Jokinen

lauantai 21. maaliskuuta 2020

Jukka Puoskari Kalajoen kaupunginjohtaja


Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Kalajoen kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2000 lähtien varatuomari Jukka Puoskari. Jukka on syntynyt 1962. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa kaupunginsihteerinä Lapualla ja ennen Kalajoelle tuloa Puolangan kunnan kunnanjohtajana.
Vuodesta 2000 lähtien kaupunginjohtaja on ollut Ylivieskan seutukuntahallituksen jäsen. Näistä vuosista kaksi puheenjohtajana. Muita luottamustehtäviä on muun muassa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsen ja Oulun kauppakamarin liikennevaliokunnan jäsen.
Vapaa-ajallaan Jukka harrastaa liikuntaa eri muodoissa: talvella hiihtoa ja kaukalopalloa; kesällä jalkapalloa ja rullaluistelua. Matkailu ja erilaiset kulttuuritapahtumat ovat kaupunginjohtajan sydäntä lähellä. Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaisimpia kuntia.

Puoskarissa on selvästi myyntimiehen vikaa - sellaisen myyntimiehen, joka käärii hihat ja ryhtyy hommiin. Löytyi se talo Puoskarille, ja mökki merenrannalta. Mies on nyt viihtynyt Kalajoella vuodesta 2000. Hän vakuuttaa viihtyvänsä edelleen, vaikka onkin hakenut myös synnyinkaupunkinsa Rovaniemen kaupunginjohtajaksi. Kaupunginjohtajalla ei näytä olevan työstään tai kaupungistaan pahaa sanottavaa.

Päätöksenteko ja yhteistyö kunnallispoliitikkojen kanssa on toiminut. Kalajoen talous on mallillaan. Kaupunkiin virtaa lisää asukkaita vuodesta toiseen. Elinkeinoelämä on monipuolista: on alkutuotantoa, teollisuutta, satama ja tietenkin se matkailu, josta Kalajoki on varmasti kaikkein tunnetuin.
"Ihan älyttömän hienossa työporukassa täällä saa töitä tehdä. Tämä ei todellakaan ole mikään yhden miehen show."
Pelkästään se, että Kalajoen talous on tasapainossa, saa monet naapurikunnat kateudesta vihreiksi. "Kalajoella on ymmärretty, että vakaa talous on paras tae korkeatasoisille palveluille. Valtuusto on onnistunut linjaamaan asiat niin, että talousarvio on ollut tasapainossa. Lisäksi on jätetty resursseja kehittämiseen. Näin on luotu tulevaisuutta", Puoskari kertoo.
Kehittämistyötä riittää, kun naapuriin Pyhäjoelle rakennettaan ydinvoimala.
"Ydinvoimala jakaa tietysti voimakkaasti mielipiteitä. Joka tapauksessa tuollaisella jätti-investoinnilla on valtavat vaikutukset meidän elinkeinoelämämme kehittymiseen. Kun tänne on aiemmin tehty viiden miljoonaan euron investointeja, niiden kerrannaisvaikutukset ovat näkyneet. Nyt on kyseessä tuhatkertainen hanke.""Kun epävarmaan suhdanteeseen sattuu jätti-investointi, ei se tälle alueelle juuri parempaan aikaan voi tulla."Meri on Kalajoenvaltti. Se on tuonut sataman ja matkailun kaupunkiin. Meri vetää puoleensa Puoskariakin."Meren luona on valtavan rentouttavaa. Se auttaa rauhoittumaan ja työasiat eivät pyöri mielessä. Pitkillä hiekkarannoilla on rauhoittavaa liikkua. Rahjan saaristossa on satakunta saarta. Se on talvella hyvin mielenkiintoinen alue."Niin riisuuntuu virkamiehen viitta Puoskarin päältä. Hänen äänenpainonsa laskee ja kasvoille tulee melkein haaveileva katse. Merenrantamökki ja kesäpäivät siellä varmaan kajastavat."Älyttömän hienossa työporukassa täällä saa töitä tehdä. Tämä ei todellakaan ole mikään yhden miehen show."


Sos­no­vyi Bo­rin por­mes­ta­ri Alek­sey Iva­nov, Raa­hen kau­pun­gin­joh­ta­ja Ari Nurk­ka­la, Ka­la­jo­en kau­pun­gin­joh­ta­ja Juk­ka Puos­ka­ri ja Py­hä­jo­en kun­nan­joh­ta­ja Mat­ti So­ro­nen oli­vat sa­moil­la lin­joil­la, et­tä so­pi­mus ei ole vain muo­dol­li­nen. Ta­voi­te on konk­re­ti­as­sa.
Nyt al­le­kir­joi­tet­tu ys­tä­vyys­toi­min­ta­so­pi­mus on ta­ka­vuo­sien ys­tä­vyys­kun­ta­toi­min­taa ke­vy­em­pää ja epä­muo­dol­li­sem­paa. Saa­te­taan ta­ho­ja yh­teen il­man vi­ral­li­sia de­le­gaa­ti­oi­ta ja by­rok­raat­tis­ta kut­su­jär­jes­tel­mää. Ta­so­ja ja ta­ho­ja voi ol­la mo­nia, jois­ta ruo­hon­juu­ri­ta­so yk­si tär­keim­mis­tä. Mo­net ovat toi­veet yh­teis­työn suh­teen.
Sos­no­vyi Bor oli­kin liik­keel­lä laa­ja-alai­sel­la toi­mi­ja­jou­kol­la, jot­ka edus­ti­vat kau­pun­kin­sa or­ga­ni­saa­ti­os­sa kult­tuu­ria, ope­tus­ta kuin kau­pun­gin kes­kus­hal­lin­toa. Oli­pa mu­ka­na kau­pun­gin la­ki­mies­kin.
Kult­tuu­ri­sen ja ope­tuk­sel­li­sen yh­teis­työn edis­tä­mi­sen li­säk­si por­mes­ta­ri Iva­nov vih­ja­si myös ta­lou­del­li­ses­ta avu­nan­nos­ta.

-Kiinteistöverotuloilla on merkittävä positiivinen vaikutus kunnan talouteen, kertoo Suomen suurimman tuulivoimakunnan, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Rakennusbuumi kiihtyy Hiekkasärkillä - odotuksissa 300 miljoonan investoinnit

Kalajoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asui vuonna 2010 Himangan kunnan kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen 12 358 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 391,29 km², josta 7,04 km² on vesistöjä.Väestötiheys on 13,39 asukasta/km². Kalajoen asukasluku ilman Himangan aluetta, eli ennen vuoden 2010 kuntaliitosta, oli 9 591 asukasta.
Kaupunki on tunnettu matkailusta, maataloudesta ja metalliteollisuudesta. Kalajoki sijaitsee valtatien 8 ja valtatien 27 risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ylivieskassa ja Kannuksessa.
Kalajoen naapurikunnat ovat Alavieska, Kokkola, Kannus, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi ja Ylivieska.

Kalajoen seutu vapautui veden vallasta vasta kivikauden loppupuolella, minkä vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Kivimaan laaja asuinpaikka Raution alueella. Aluetta asuttivat saamelaiset 1200- ja 1300-luvulle saakka. Myöhemmin alue oli pääasiassa satakuntalaisten ja hämäläisten eräaluetta.
Vakinaisesti asutus sai alkunsa, kun muutamat eräkävijät asettuivat Kalajoen ja Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylät ovat Pohjankylä, Eteläkylä ja Raumankari, jotka on perustettu todennäköisesti 1300- ja 1400-luvuilla. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi-muistomerkki muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.
Väestön pääelinkeinoja olivat aluksi maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti. Kalaa pyydettiin isoimmista joista ja merestä. 1400-luvulla merestä kohonneesta Maakallasta kehittyi 1500-luvulla tärkeä kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmeniä kalamajoja ja aittoja.
Keskiajalla Kalajoki kuului Salon seurakuntaan. Vuonna 1525 Kalajoesta muodostettiin Salon kappeliseurakunta. Himanka taas kuului aluksi Pietarsaaren hallintopitäjään, 1490-luvulta lähtien Kokkolan hallintopitäjään. Kalajoesta muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat Alavieska, Ylivieska, Sievi, Reisjärvi, Nivala ja Haapajärvi. Samana vuonna muodostettiin myös Lohtajan hallintopitäjä, johon kuului Himanka. Himanka kuului aluksi Lohtajan seurakuntaan, mutta itsenäistyi Lohtajan kappeliseurakunnaksi 1700-luvun alussa.Ikalaborgin vapaaherrakunta vallitsi alueella ruotsalaisena läänityksenä vuodesta 1652 reilut parikymmentä vuotta
Kalajoki ja Himanka kasvoivat hitaasti 1600-luvulla, jolloin väkiluvun kehitykseen vaikuttivat erityisesti katovuodet ja sota-ajat. Myös isoviha rajoitti Kalajoen ja Himangan asutuskehitystä. Isonvihan jälkeen asukasmäärä alkoi nousta ja 1700-luvun lopulla asutus alkoi voimakkaasti kasvaa. Kalajoen ja Himangan suuseutujen hyvä liikenteellinen asema johti siihen, että Kokkolan porvarit alkoivat pitää markkinoita näillä alueilla. Kalajoella Plassin markkinapaikka nousi alueelle tärkeäksi kauppapaikaksi Himangalla taas vanha Raumankari muodostui alueen tärkeäksi kauppapaikaksi. Kalajoki oli 1800-luvulla tunnettu monipuolisesta pienteollisuudesta. Pitäjässä valmistettiin muun muassa messinkiesineitä, kelloja ja aseita.Himangalla laivanrakennus kasvoi huomattavaksi elinkeinoksi. Tärkein elinkeino oli 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuajoille saakka tervanpoltto. Tervaa myytiin kokkolalaisille porvareille.
Suomen sodassa Himangalla käytiin vuonna 1808 pieniä kahakoita venäläisten kanssa. Kalajoella kuoli Suomen sodan aikaisessa taistelussa Wilhelm von Schwerin Kalajoki kuului Kalajokilaaksossa 1800-luvun alussa syntyneen herätysliikkeen ydinalueisiin. Vuosina 1838–1839 Pohjankylän Törnvallin talossa pidettiin tunnetut Kalajoen käräjät, joissa heränneitä tuomittiin konvektikkeliplakaattiin vedoten. Suuri joukko heränneitä maallikoita tuomittiin sakkoihin ja pappeja erotettiin lyhyeksi aikaa virastaan. Siltasaaren siirretty käräjärakennus toimii nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona. 1800-luvulla Himangan asukasmäärä alkoi kasvaa. Vuonna 1810 asukkaita oli 491, vuonna 1850 892. Suuret kuolonvuodet 1866–1868 vähensivät hieman Kalajoen ja Himangan asukasmäärää.
Nykyään Kalajoki tunnetaan matkailukuntana. Kalajoen hiekkasärkät ovat olleet valtakunnallisesti tunnettu ja markkinoitu lomakohde jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät muun muassa Kalajoen teräs ja Rahjan satama.
Kalajoe  pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nahkiaiset ja maidosta juoksutettu punainen hera.

Kalajoki
Kalajoki perustettiin vuonna 1865. Kalajoen asukasluku kasvoi pitkään tasaisesti 1900-luvulla. 1920 kunnassa oli 5 780 asukasta. 1952 heitä oli 7085 ja 1960 jo 7 373 asukasta. 1960-luku katkaisi kuitenkin suotuisan väestönkehityksen ja asukasluku laski vuoteen 1970 mennessä 6 979 asukkaaseen. 1970-luvulla väkiluku alkoi uudestaan kasvaa. Vuonna 1985 Kalajoella oli asukkaita 9 108. Kalajoesta tuli kaupunki vuoden 2002 alussa.

Himanka
Vuonna 1868 Himangasta muodostui oma pitäjä. Vuonna 1870 asukkaita oli jo 2 192, samana vuonna Kannuksen Mutkalamminkylästä siirrettiin kaksi taloa Himangan Himangankylään. Talot olivat Ainali ja Oja. Himangan asukasmäärää vähensivät 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa siirtolaisuus. Siirtolaiset muuttivat alueelta pääosin Amerikkaan. Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo. Ahti Pöyhtäri, vuonna 1999 kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918. Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista. Ennen vuotta 2010 tehtyä kuntaliitosta pitäjässä oli 3 023 asukasta.

Rautio
Kappeliseurakunnan oikeudet Rautio sai 11. marraskuuta 1826. Tällöin liitettiin myös Kärkisen kylä samaan kappeliin. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Rautio oikeutettiin 1912, mutta todellisuudessa tämä tapahtui vasta vuonna 1921. Pitäjässä oli kaksi isompaa kylää: Kirkonkylä ja Kärkinen. Asutuksen muodostumisen mukaan erotettiin myös seuraavat kylät: Huhtakylä, Hollanti, Sorvari, Taipale, Pahkamaa, Typpö ja Iso-oja. Vuonna 1970 pitäjässä oli 1 423 asukasta.

Kuntaliitokset
Raution kunta liittyi Kalajokeen 1973. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin 1. tammikuuta 2010. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Himangan vaakuna. Samalla Himangan alue siirtyi Keski-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Vuoden 2017 lopussa Kalajoella oli 12 516 asukasta, joista 9 272 asui taajamissa, 2 935 haja-asutusalueilla ja 309 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kalajoen taajama-aste on 76,0 %

Kalajoki on maisemiltaan pohjoisessa laakeaa ja etelässä kumpuilevaa, jokiuomien halkomaa tasankoa.
Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan pohjois- ja keskiosassa on pääasiassa graniittia ja granodioriittia ja eteläosassa kiillegneissiä ja migmaattia. Lisäksi kunnan alueella esiintyy muun muassa gabroa ja gneissejä, Pöntiönjoen koillispuolella on myös grano- ja kvartsidioriittia. Kalajoen kallioperässä on myös pieniä määriä arvokkaita mineraaleja, kuten molybdeeniä. Siellä täällä kunnan alueella, varsinkin rannikolla, on louhikoita, kalliomaastoa ja kivikkorantaisia saaria.
Yleisimmät maalajit ovat moreeni, turve ja tulvakerrostumat sekä rannikolta myös hietaa ja hiekkaa. Kalajoki on kuuluisa laajoista hiekkarannoistaan ja dyyneistään, joista huomattavimpia ovat lähes 20 metriä korkeat Tuomipakat. Kasvillisuuden sitomia dyynejä on runsaasti myös sisämaassa. Kaikkiaan Kalajoen rannoilla on hiekkadyynejä noin 600 hehtaaria. Jokilaaksoissa on tulva- ja rantahiekkakerroksia sekä savikoita.
Korkeuserot ovat Kalajoen alueella vähäiset, pääasiassa 5–10 metriä. Maaston korkeus kasvaa verkalleen rannikolta sisämaahan päin. Kunnan keski- ja eteläosassa maasto on loivasti kumpuilevaa ja korkeimmat kohoumat ylittävät 50 metrin tason. Ylävintä on Raution alueella, jossa on useita yli 80 metriä korkeita moreenimäkiä, kuten Riitaharju Rättyänojan ja Peräjärven välillä ja Taipaleenkangas Vääräjoen ja Hollannin välillä.Kalajoen alueella on useita soita. Rannikolla suot ovat pieniä, mutta sisämaassa laajempia. Suurimpia soita ovat Kaakkurinneva, Karhunmaanneva ja Paloneva.
Maankohoamisen jatkuvasti muokkaama rantaviiva on eteläistä osaa lukuun ottamatta eheä. Maankohoamisen vaikutuksesta veden alta paljastuu uutta maatta, jonka aluksi valtaa kosteikkokasvillisuus. Etenkin Raumanjoen pohjoispuolella on kosteita rantaniittyjä. Rahjan saaristo muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden. Aavan meren keskellä, parin peninkulman päässä Kalajoen rannikosta kohoavat Kallankarit. Ulkokalla on vain vajaan hehtaarin laajuinen majakkasaari. Maakalla on noin kahden hehtaarin laajuinen kalliosaari, jonka lähellä oli aikoinaan Pohjanmaan tuottoisin kalastuspaikka.
Kunnan tärkeimmät vesiväylät ovat Kalajoki ja sen sivujoki Vääräjoki, Siiponjoki sekä puhdasvetinen Lestinjoki, joka Saarenpäässä haarautuu kahtia (eteläinen haara on Tomujoki) ja yhtyy vähän ennen jokisuuta Raumanjoeksi. Kalajoen muita jokia ovat Himanganjoki ja Pöntiönjoki. Kunnan alueella ei ole lainkaan järviä, vain pieniä lampia.

Kalajoki viiden tähden elämää

Kalajoen kaupunki 2019

Kalajoen kaupunki 2020

Miten kaupunki voi hyödyntää resurssipohjaista strategiaa kaupunkibrändin luomisessa? – Tapauksena Kalajoen kaupunki