Taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut muotokuvan Raution kyläpäällikkö Alpo Murtoniemestä. Maalauksen koko on 35x50 cm ja maalaus on Erkki Ahon taidekokoelmassa Kalajoella. Kopio maalauksesta tulee Raution kylätaloon.
Rautio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautio
Rautio,info
https://www.facebook.com/rautioinfo/?locale=fi_FI
Suomen Vuoden Kylä 2022 on Raution kylä
https://kalajoki.fi/suomen-vuoden-kyla-2022-on-raution-kyla/
Suomen Kylät ry on valinnut Suomen Vuoden Kyläksi Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella sijaitsevan Raution kylän. Tuomaristo perusteli valintaa sillä, että Rautiossa tehdään valtakunnallisesti näkyvää kylätoimintaa isolla kyläsydämellä. Tuomaristo arvosti erityisesti Raution ponnisteluja oman kyläkaupan avaamiseksi kylälle, kun kylän ainoa kauppa suljettiin. Kylä oli ilman kauppaa noin vuoden päivät. Kaupan pyörittämiseen perustettiin oma osuuskunta ja kaiken lähtökohtana oli tehdä joustava ja palveleva kyläkauppa. Saman katon alta löytyy nyt kauppa, kahvila, postin ja apteekin palvelut sekä vuokra-asunto. Lähiaikoina palvelut laajenevat koskemaan myös polttoainejakelua ja kaupan yhteyteen tulee myös tilat muutamalle pienyrittäjälle. Kaupan tuotevalikoimassa ovat hyvin edustettuina paikalliset lähituottajat. Kyläyhdistys oli aktiivisesti mukana osuuskunnan perustamisessa.
Erityisen huomion ansaitsee Raution kyläläisten ja paikallisten yritysten aktiivisuus loppukesällä 2021 riehuneen metsäpalon taltuttamiseksi. Metsäpalo oli vuosikymmenen yksi laajimmista metsäpaloista ja olosuhteet olivat erittäin haasteelliset sammutustöille. Rautiossa panostetaan erityisesti kyläläisten hyvinvointiin, sillä kylään on valmistumassa vuonna 2022 laajat palvelut kokoava monitoimitalo. Monitoimitalon hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kalajoen kaupungin kanssa. Raution kylä on lisäksi satsannut hyviin tietoliikenneyhteyksiin oikeaan aikaan, sillä kylälle otettiin käyttöön valokuitu vuonna 2020.
– Suomen Vuoden Kylä -tunnustus tuntuu hienolta kiitokselta heille, jotka ovat pitkään toimineet kylän elinvoiman edistäjinä ja puolesta puhujina. Toisaalta se on hieno tunnustus ja kiitos viimeisimmän ison hankkeen eli uuden kyläkaupan avaamisen mahdollistaneille tahoille ja tuhansia talkootyötunteja tehneille kyläläisille, hehkuttaa Raution Kylätoimikunnan puheenjohtaja Vesa Hihnala.
– Parhaillaan Rautiossa ovat käynnissä mm. kaupan laajennus sekä hankesuunnittelut metsäpaloalueelle suuntautuvaan luontoreitistöön ja Raution kylätalon eli Raatihuoneen saneeraukseen liittyen. Kaupungin toimesta Rautioon on rakenteilla uusi monitoimitalo, mm. päiväkoti ja alakoulu aloittavat siinä toimintansa ensi vuoden alkupuolella. Suomen Vuoden Kylä -titteli tulee näkymään ja kuulumaan monin erin tavoin mm. kesän Rautio-viikolla 3.-10.7.2022, tervetuloa lähimatkailemaan Rautioon, Hihnala toteaa.
Suomen Vuoden Kylä -kilpailussa jaetaan myös kunniamaininnat. Tänä vuonna kunniamaininnat annettiin kahdelle kylälle, jotka tekevät näkyvästi ansiokasta kylätoimintaa. Kunniamaininnat annettiin Uudellamaalla Raaseporissa sijaitsevalle Bromarvin kylälle ja Pirkanmaalla Lempäälässä sijaitsevalle Lastusten kylälle. Tuomaristo arvosti, että Bromarvissa tehdään esimerkillisesti yhteistyötä kyläläisten ja yrittäjien kesken. Lisäksi kylällä tehdään työtä maallemuuton edistämiseksi ja ammattimaista asukasmarkkinointia ja markkinointiviestintää. Bromarvin työ lähikoulun säilyttämisen eteen nähtiin erinomaisena asiana.
– Tämä on hieno kunniaosoitus kaikille entisille kylätoimikunnan hallituksen jäsenille heidän isosta panoksestansa etenkin kyläkoulun pelastamisesta sekä uuden sataman rakennusprojektista. Myöskään kylän kaikki vapaaehtoisia talkoolaisia ei tulisi unohtaa. Ilman heidän tuhansia talkootyötuntejansa satama ei olisi valmistunut. Tunnustus antaa meille nykyisen hallituksen jäsenille suurta motivaatiota jatkaa entisten hallituksien työtä sekä kehittää jatkuvasti uusia juttuja kylälle, kertoo Micke Gestrin Bromarvin kylätoimikunnan puheenjohtaja.
Lastusten
kylän osalta tuomaristo nosti esiin erinomaisen mallin kylän
yhteistyöstä kunnan kanssa. Kylän yhteisöllisyyttä on myös
parannettu tietoisesti järjestämällä toimintaa eri-ikäisille.
Lastunen on satsannut myös tietoliikenneyhteysiin, jotka ovat
etätyöskentelyn kannalta kriittisen tärkeitä.
Tietoliikenneyhteydet helpottavat myös uusien asukkaiden
houkuttelemista kylään.
– Olemme äärettömän iloisia, että
Lastunen saa työstään kylän elinvoimaisuuden hyväksi
valtakunnallisen tunnustuksen. Tämä kannustaa tulevaisuudessakin
toimimaan ennakkoluulottomasti edelläkävijänä ja hakemaan
erilaisia luovia ratkaisuja. Tämä kunniamaininta osoittaa, että
perinteinen kyläyhteisö ja kasvava kaupunkiseutu voivat kehittyä
rinnakkain ja toisiaan elämisen vaihtoehdoilla rikastuttaen, kertoo
Lastusten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Annele Matintupa.
Suomen Vuoden Kylä -kilpailulla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä. Vuoden Kylän valinnassa painotetaan muun muassa kylien kehittämisen suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, uutta luovaa toimintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Suomen Vuoden Kylä -kilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 15 kylää. Suomen Vuoden Kylä on nimetty jo vuodesta 1985.
Tuomariston
kokoonpano:
Jari Koskinen, Suomen Kylien hallituksen
puheenjohtaja
Esa Aunola, Suomen Kylien hallituksen
varapuheenjohtaja
Jani Hanhijärvi, Suomen Kylien kyläjaoston
puheenjohtaja
Hanna Ruohola, kyläjaoston edustaja
Tuija
Takamäki, kyläjaoston edustaja
Anne Anttila, Leader-jaoston
edustaja
Otto-Ville Mikkelä, korttelijaoston edustaja
Emmi
Sarvijärvi, nuorisojaoston edustaja
Leena Virri-Hanhijärvi,
Lantulan kylä, edellisen vuoden kylän edustaja
Lisätiedot:
Jari
Koskinen, puheenjohtaja Suomen Kylät
ry, jari.koskinen@suomenkylat.fi
p. 044 9764 225
Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja Suomen Kylät
ry, aleksi.koivisto@suomenkylat.fi p.
040 509 1365
Anssi Ketonen, viestintäpäällikkö Suomen Kylät
ry, anssi.ketonen@suomenkylat.fi p.
045 249 1162
Vesa Hihnala, Raution kylätoimikunnan
puheenjohtaja, vesa.hihnala@snellman.fi p.
044 796 6345
Micke Gestrin, Bromarvin kylätoimikunnan
puheenjohtaja, micke.gestrin@gmail.com p.
0400 760 400
Annele Matintupa, Lastusten kyläyhdistyksen
puheenjohtaja, annele@matintupa.fi p.
040 154 4011
Kalajokinen Raution kylä menestyi eurooppalaisessa kyläkilpailussa
Kalajokinen Raution kylä menestyi eurooppalaisessa kyläkilpailussa. Rautio sai pronssisen palkinnon European Village Renewall Award -kilpailussa.
Kilpailun voitto meni tänä vuonna Itävaltaan ja pronssinen palkinto jaettiin Raution lisäksi myös viidelle muulle kylälle.
Rautio on ensimmäinen suomalainen ja pohjoismaalainen kilpailuun osallistunut ja samalla palkittu kylä.
Viime vuonna Rautio palkittiin Suomessa vuoden kylänä. Tuolloin tuomaristo nosti tunnustuksen perusteeksi esimerkiksi kyläyhdistyksen tekemän työn kyläkaupan uudelleen avaamiseksi.
Alpo Murtoniemen muotokuva paljastettiin Raution monitoimitalolla
Kyläpäällikkö ei jämähdä kiikkutuoliin
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/joulu16/kyla.htm
Alpo Murtoniemestä ei tullut maatilan jatkajaa, vaan kyläpäällikkö ja asioiden ajaja.
70 vuotta
Marjaana Lahola
Kalajoki
Alpo Murtoniemi istuu kotisohvallaan pohtivan näköisenä. Mies täyttää 70 vuotta, ja häneltä on juuri kysytty, miltä pyöreät ikävuodet tuntuvat.
– En tiedä, onko tässä tullut jokin virhe, kun en tunnista itseäni tuosta iästä, hän vastaa ja virnistää päälle. Häntä ja Maija-vaimoa ei ole eläkeiästä huolimatta eläkeläispiireissä näkynyt.
Sen sijaan kiirettä on pitänyt muissa asioissa. Murtoniemi on Kalajoella ja erityisesti alle tuhannen asukkaan Raution kylässä tunnettu mies. Kyläpäälliköksikin kutsutun Murtoniemen lukuisten luottamustoimien kirjo alkaa kaupunginvaltuustosta ja päätyy muun muassa nuoriso- ja urheiluseuratoiminnan kautta kyläyhdistyksen puheenjohtajan paikkaan. Siitä Murtoniemi luopui vastikään, 27 vuoden jälkeen.
– Elinkautinenkin on vain 25 vuotta, hän heittää.
Kuten arvata saattaa, miehellä riittää myös huumorintajua.
Murtoniemi uskoo, että into yhteisten asioiden hoitamiseen on peräisin hänen isältään. Tämä oli maanviljelijä samalla Raution kylällä, missä Alpo syntyi 40-luvun suuriin ikäluokkiin.
– Isä oli kaikessa mukana, joten katsottiin, että ei poika voi olla paljon huonompi kuin isänsä. Sorruin sitten näihin juttuihin, Murtoniemi sanoo.
Aina vastuunkanto ja monipuoliset luottamustehtävät eivät ole olleet helppoja. Kun Murtoniemen puhelin soi, se yleensä tarkoittaa, että jokin asia on pielessä ja se on hoidettava kuntoon.
– Aina en ole osannut sanoa ei, Murtoniemi sanoo ja vakavoituu. Joskus kieltäytyminenkin olisi nimittäin hyväksi.
Viime vuonna pitkään jatkunut stressi johti terveysongelmiin. Uutta vauhtia piti Murtoniemen mukaan käydä hakemassa sairaalan kautta. Sen jälkeen mies on laittanut elämän arvojärjestystä uusiksi.
– Paineen- ja stressinsietokyvyllä on rajansa, Murtoniemi pohdiskelee.
Esimerkiksi kuntavaaleissa häntä ei enää ensi keväänä nähdä.
Aikoinaan syntymäpäivälahjaksi saatu kiikkutuoli saa silti jatkossakin olla enimmäkseen rauhassa, sillä tekemistä kyllä riittää. Vaikka vastuuta jaetaan nyt muille, Murtoniemi aikoo edelleen jatkaa kylän toiminnassa. Sen lisäksi miestä vie urheilu.
Aamuisin kuuden jälkeen Murtoniemi pukee päälleen urheiluvaatteet, heijastinliivin ja otsalampun ja lähtee kahdeksan kilometrin mittaiselle juoksulenkille. Intohimoinen kuntourheilija on myös vuosien varrella valmentanut kymmeniä paikallisia urheilijoita.
Syksyisin Murtoniemi käy myös hirvimetsällä.
– Hirvijahti on parasta terapiaa mitä on. Siellä puhutaan asiat halki, paistetaan makkaraa, välillä on jännitystä ja tilanne päällä. Asiat puhutaan niin kuin ne ovat eikä kaunistella.
Kyläpäällikkö-titteliä Murtoniemi ei pidä kovin tarpeellisena. Päälliköiden sijaan tarvittaisiin hänen mielestään tekijöitä.
Raution kylässä riittää hänen mukaansa aktiivista henkeä. Talkoohenkeä ja naapuriapua löytyy vielä. Joka kesä järjestetään Rautio-viikot ja kylään on rakennettu talkoilla lintutorni. Kyläkeskuksesta löytyy niin kauppa, pankki kuin kirkkokin.
Murtoniemen mukaan apua tarvittaisiin silti yhteiskunnaltakin. Keskittämispolitiikka huolettaa miestä, jonka mielestä peruspalvelutaso pitäisi säilyttää.
– Pelkkä hymy ja lämmin kädenpuristus ei riitä.
Fakta
Alpo Murtoniemi
Syntynyt 4.12.1946 Raution kunnassa, joka liitettiin myöhemmin Kalajokeen. Asuu edelleen samalla kylällä.
Opiskeli raittiussihteeriksi Joutsenon opistossa ja valmistui vuonna 1974. Työskenteli nuorisosihteerinä Kalajoella ja jäi eläkkeelle helmikuussa 2010.
Lukuisia luottamustoimia. Toimi muun muassa 27 vuotta Raution kylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Ollut Kalajoen valtuustossa keskustan listoilla vuodesta 1989 ja toiminut Raution Kisailijat -urheiluseuran sihteerinä 1970-luvulta lähtien.
Sai vuonna 2015 valtakunnallisen Kylätoiminnan tiennäyttäjä -palkinnon pitkästä työstään kylätoiminnan hyväksi.
Perheeseen kuuluu vaimo Maija Murtoniemi, neljä lasta ja 11 lastenlasta.
Harrastaa liikuntaa, metsästystä ja omistaa harrastusautona Lada Nivan vuosimallia 1988.
Juhli ennakkoon jo lauantaina.
Alpo Murtoniemi - Mister Rautio 60 vuotta
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/45.htm
Sisukas kylä ei suostu näivettymään – "Änkyröinähän meitä pidetään, mutta sillä tavalla on saatu tuloksia aikaan"
Suurmetsäpalo raivosi Kalajoella 1970 – Alpo Murtoniemi, 74, oli yksi apuun hälytetyistä
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/52a7cd3d-316e-4e52-88a2-e39cd8068ac9
Tv-tähdelle oma Eiffel-torni Suomeen
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tv-tahdelle-oma-eiffel-torni-suomeen/1957622#gs.4cgee9
