perjantai 4. joulukuuta 2015

Kalajoen suojeluskuntatalo – Suoja


Leo Takalo on tehnyt pienoismallin Kalajoen suojeluskuntatalosta – Suojasta.

Kalajoen suojeluskuntatalon Suojan portailla kesällä 1933 vasemmalla edessä rovasti Arvi Metsovaara ja Vihtori Kosola.

Arkkitehtuuriltaan selkein identiteetti muotui suojeluskuntataloille. Niitä rakennettiin 1920-luvulta lähtien ympäri Suomea, ja suunnitelijoiden joukossa oli nimekkäitä suomalaisarkkitehtejä, kuten Alvar Aalto.

Kalajoella on säilynyt alueen ainoa suojeluskuntataloksi pystytetty rakennus. Rakennuksen lahjoitti Santaholma Oy, ja sen runko tuotiin Kalajoelle Merijärven Männistöstä, jossa se oli ollut Santaholman metsänhoitajan asuinrakennuksena. Talosta tehtin ajan ihanteiden mukaisesti 1920-luvun klassismin mukainen rakennus, johon tehtiin päätykolmiolla varustettu avokuisti ja alkuperäisiin ikkunoihin korkeuttaan leveämpi ruutujaottelu. Talo valmistui vuonna 1932 ja sai voimaa ja puolustahtoa korostavan nimen Suoja. Suojeluskunnalla oli Kalajoella vahva kannatus, jo sen toimintaa on luonnehdittu innokkaaksi. Urheilu ja varsinkin ammunta nousi Kalajoella suureen suosiin. Harjoituspaikka oli nykyinen hiihtomajan maasta Keihäsojalla. Ampujina kunnostautuivat mm. Kaarran veljekset. Talosta tehtiin sotien jälkeen terveystalo ja nykysin se palvelee nuorisotalona.

Kalajoen suojeluskunta ja Lotta Svärd

Suojeluskunnilla suuri rooli sotien välisessä urheilussa

Martti Kaarta on kilpaillut yhdeksällä vuosikymmenellä

Lauri Kaarta seitsemän MM-mitalia sotilaskiväärillä

Johan Jalmari Aukusti Pahikkala

Taistelu työväentalosta

Talonpoikaismarssi – Lapuan liikkeen huippuhetki

Presidentti K.J.Ståhlbergin kyyditys

Minä muilutetun tytär

Jäähyväiset suojeluskunnille

Kalajoen rakennettu kulttuuriympäristö