Mikko Torvisen muotokuva
Kalajoen
Kristillisen Opiston ensimmäinen rakennus (Aurasen tilanpäärkennus),
jossa oli ruokasali ja rehtorin asuntoa, opisto alkaessa
20.2.1942.Rakennus purettiin v. 1974. Nykyisin paikalla on v. 2013
valmistunut asuntolarakennus. Samalla paikalla sijaitsi Anttilan
kestikievari, jossa pidettiin Kalajoen käräjien 5 viimeistä
istuntoa v.1837-38.
Kalajoen
Kristillisen Opiston ensimmäinen luokka- ja asuntolarakennus, mikä
rakennettiin v.1939-40 presidentti Kyösti Kallion lapsuuskodin
tallin hirsistä. Nurmeksen ja Sortavalan siirtoväki oli
rakentamassa rakennuksen loppuvaiheita ja asui väliaikaisesti vuoden
ajan. 20.1.1942 alkaen rakennuksessa majoittuivat opiston oppilaat.
Vuosina 1944-45 rakennus toimi sotasairaalana ja petsamolaisten
majoitustilana.
Näin
aluksi haluan kiittää Kalajoen kaupungin sivistyslautakuntaa ja
Kalajoen kaupunkia myötämielisestä suhtautumisesta ja suuresta
rahallisesta tuesta Kalajoki-näyttelylle ( 0 euroa).
Kalajoen
kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtajana toimii Ritva Mäntymäki,
kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajana Anita Ohtamaa ja
kaupunginjohtajana Jukka Puoskari.
Kiitän
myös Oulun läänin taidetoimikuntaa, Keski-Pohjanmaan
kulttuurirahastoa sekä Sipilä-säätiötä merkittävästä
avustuksesta (kaikilta 0 euroa). Kiitän myös Oulun poliisia
tekemättömästä rahankeräyksen ennakkopäätöksestä.
Kiitän
myös Kalajoen kotiseutuyhdistystä suuresta ennennäkemättömästä
mielenkiinnosta Kalajoki-näyttelyä kohtaan. ( enpä ole arvon
henkilöitä näyttelyssäni nähnyt).
Mikko
Torvinen
Välähdyksiä
seurakunnasta, joka sai opiston
Kalajoen
kristillisen opiston syntyvaiheet
Kalajoen
kristillisen opiston alkutaipaleelta
Kalajoki-näytely
Kalajoki-näyttely
Etappi-Kirppiksellä
Kalajokinäyttely Tapion
Tuvalla
Kalajoki-näyttelyn synty
Syyttömänä ja
rikollisen ulosoton kohteena olen tottunut elämään
vaatimattomattomasti. Viime kuussa kolmen viimeisen viikon aikana
minulla oli käytettävissäni omaa rahaa kokonaiset 10 euroa. Suomen
valtion toimintahan ei ole kidutusta eikä ihmioikeusrikoksia. Ne
ovat vain mainintoja Suomen perustuslaissa, Euroopan
ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n ihmisoikesjulistuksessa, joita Suomi
on sitoutunut noudattamaan. Suomessa tiedotusvälineet vaikenvat
tottuneesti asioista. Journalistiset ohjeethan ovat vain
journalistisia ohjeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti